GRACIASTA VAAN KAIKKIALLE

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

*Puuh puuh* – nyt on puhallettu pölyt blogin päältä. Pikkasen ollut kiire. Mutta hyvää kuuluu, moi vaan kaikki kolme lukijaa! Meillä kävi ensimmäinen vieras Suomesta. Pikkasen olen kateellinen lentoemäntien henkilökuntaeduille, mutta kiitollinen siitä, että niiden ansiosta saatiin yksi luottonainen kylään ja mukana esimerkiksi Kuukausiliite. Vielä kun ehtisi lukea sen. Ystävän visiitti oli omistettu lähinnä syömiselle, kiersimme La Línean ravintoloita läpi ja kokeilimme vuohenjuustoa monessa muodossa. Oli hauskaa kuulla ”ulkopuolisen” fiiliksiä siitä, miltä meidän aika rähjäinen kotikaupunkimme näyttää. Onneksi ollaan kierretty jo kiitettävä määrä kehitysmaita eikä La Línea ehkä sitten järkyttänyt ketään kovin pahasti.

Koska piti vähän esitellä kulmia kaverille, menimme tietenkin lempipaikkaani Gibraltarin vuorelle. Olinkin unohtanut, miten mahtava paikka se on, kun kesällä ei ole jaksanut nousta ylämäkeä. Nyt kun ilmat ovat jo viilenneet niin paljon, että kotona pitää pitää villasukkia eikä enää voi nukkua parvekkeen ovi auki heinäsirkkojen siritystä kuunnellen, voisi taas alkaa kiivetä ylös asti. Eihän se reilu 400 metriä ole edes kovin paha, mutta nyt itse asiassa jo sunnuntainen alamäkikin otti koville. Mäki on suhteellisen jyrkkä ja rattaiden kanssa sai tasapainoilla aika paljon, ja se on tuntunut pohkeissa useamman päivän ajan.

P9175099.jpg

Vuorella parasta oli tietenkin ne apinat, jotka hyppäsivät myös vieraamme tukkaan roikkumaan. Se järkytti ehkä enemmän kuin kaikki muu yhteensä tällä matkalla. Mä keskityin kuvaamaan ja fiilistelemään noita magotteja. Niin inhimillisiä ja hassuja, kuitenkin ihan selkeästi villieläimiä. Tarjosivat show’n varastamalla erään turistin repusta tabletin ja uhkailemalla heittää sen alas vuorenrinnettä aina kun epätoivoiset turret menivät liian lähelle. Mahtavia otuksia.

Hiljaisempi päivitystahti selittyy varmasti myös sillä, että mulla ja Espanjalla menee nyt ihan hyvin. Jo valmiiksi 1,5 kuukautta myöhässä oleva auto on vielä vähän lisää myöhässä mutta minkäs teet. Posti on tuonut Suomesta lastenkirjoja, Aku Ankan ja purkkaa. Ensi viikolla pääsen ensimmäistä kertaa melkein kymmeneen vuoteen matkalle yksin, ystävän luo Brightoniin. Miten ihmeelliseltä tuntuu lentää ilman lapsia! Istua hiljaa yksin kolme tuntia. Ensi viikolla täytän 32 ja sekin tuntuu vain kivalta. Olla saanut elää juuri sellaista kivaa elämää kuin on toivonut, tehdä asioita jotka kiinnostavat, nähdä paikkoja, olla terve, ja lisää varmaan on tulossa.

Olen kiitollinen myös siitä, että tänään on perjantai. Viikonloppuna on ohjelmassa lähinnä läksyjen tekemistä – niitä tosiaan tulee Espanjassa aika paljon!– ja keskimmäisen rugbyharjoitukset sekä ehkä tuttavien tapaamista brittiarmeijan maauimalassa, joka on viimeisiä päiviä auki. Syksyn merkit näkyvät paitsi villasukissa niin putoilevissa lehdissä, hiljentyneissä öissä, mansikoiden ilmestymisessä kauppoihin ja turistibussien määrän vähenemisestä. Hieman kauhulla odotan, kun ensi viikolla perheemme lounaista vastannut jäätelöbaari sulkeutuu ensi keväälle asti – mitä me sitten syödään päivisin matkalla rannalle!? Toisaalta rannallakin alkaa olla jo aika kylmä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei meille oikeastaan mitään muuta. Lisää vieraita on toivottavasti luvassa syksyllä, ja ensi viikon Englanninreissun lisäksi voin odottaa myös matkaa Madridiin. Joulua edeltävälle minilomalle suunnitellaan matkaa Sierra Nevadan vuoristoon ja itse haaveilen viikosta Barcelonassa. Vielä emme ole tehneet matkasuunnitelmia Suomeen, ja sekin tuntuu hassulta: että yhtäkkiä se ei tunnukaan enää niin kodilta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

2 kommenttia artikkeliin ”GRACIASTA VAAN KAIKKIALLE

  1. Jenni

    Täällä yksi innokas lukija ilmoittautuu! Ihanaa lukea teidän Espanjan elämästä! Saa minutkin aina haaveilemaan, että jos mekin joku päivä…

    Itsekin maassa asuneena jäi mietityttämään tuo mainitsemasi kaupungin rähjäisyys kun en sellaista suurkaupungissa niin nähnyt. Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia kaupungin rakennuksista! La Linea kuulostaa kyllä ”syvältä” Espanjalta.

    Tykkää

    1. Moi Jenni! Kiitos superkivasta kommentista, piristi sunnuntaiaamua!
      Mulla on itse asiassa kovalevyllä jo odottamassa kuvia rähjäisestä Lineasta – ehkä saisin niitä tiistaina ilmoille! (Ja paikalliset pitää hulluna kun hillun sen kameran kanssa kaikkien roskakasojen kimpussa…).

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s