Tammikuussa olen... ...kuvannut vähemmän kuin vuosiin. Ei johdu kylläkään siitä, etteikö talvinen Suomi olisi kaunis ja kuvauksellinen. Ensin hajosi muistikortti, joka olikin jo jatkoajalla, ja sitten ulkona on ollut yksinkertaisesti niin kylmä että sormet ovat jäätyneet ennen kuin kuin olen saanut edes kameran päälle. Kerran myös kamera jäätyi. ....syönyt lukemattomia runebergintorttuja mutta en yhtään laskiaispullaa. …
Kuukausi: tammikuu 2019
OLIKO ESPANJA VAIN UNTA?
Olemme solahtaneet tähän uusvanhaan arkeen niin hyvin, että olen alkanut epäillä sitä olimmeko ollenkaan poissa. Koirakin on nyt niin suomalainen, että jaksaisi juosta umpihangessa vielä pitkään senkin jälkeen kun monet paikalliset piskit ovat jo ottaneet suunnaksi kotisohvan. Lapset... heidän kohdalla ei voi puhua paluumuuton aiheuttamista kulttuurishokeista tai oikeastaan mistään sopeutumisvaikeuksista. He ovat jatkaneet elämäänsä juuri …
KIASMA JA VÄHÄN VAIVAANNUTTAVA PILVI TAKALA
Kiasma on kaksikymppinen. Se tuntuu hassulta, koska jälleen kerran voin heittäytyä nostalgiseksi ja muistella aikoja sen aukeamisen aikaan – sitä marmatusta kuinka se pilaa Mannerheimin patsaan arvokkaan ympäristön ja kuinka omituinen, ruma rakennus se ylipäänsä on. Nyt Kiasma kuuluu mielestäni erottamattomasti kaupunkikuvaan, onhan Tatu ja Patukin seikkailleet siellä. Museoita ei koskaan voi olla liikaa! Amos …
Jatka artikkeliin KIASMA JA VÄHÄN VAIVAANNUTTAVA PILVI TAKALA
OI SUOMEN KIELI
Yksi asia, jota en edes tiedostanut Espanjassa juuri kaipaavani, on suomen kieli. En muista, että olisin La Líneassa sitä kovin paljoa ikävöinyt. Tietenkin puhumme suomea kotona, ja oikeastaan aina kun lapset olivat kotona niin vähintäänkin yksi suomenkielinen piti melkoisen pitkästyttävää monologia milloin Pokemoneista, milloin Harry Potterista. Kuuntelin myös podcasteja ja katselin Instagramissa ihmisten avautumista Storiesin …
Periaatteen Nainen 