Meillä on nyt... en edes muista kuinka kauan... no suunnilleen koko marraskuun ollut taas hoitokoira. Curro on seniorisarjan "yorkshirenterrieri", lainausmerkeissä koska se ei nyt aivan puhdas rotuvalio taida olla. Currohan on kolmas fostertapaus, Simon ja Minin jälkeen. Curro päätyi meille ex tempore-päätöksellä, kun olin aikonut mennä tarhalle, mutta syysmyrskyn takia en lähtenyt sinne ja tuli …
Kuukausi: marraskuu 2017
MARRASKUU SUOMESSA
En ole ikävöinyt Suomea marraskuussa. Eilen ulkoilutin hoitokoiraa puolenyön aikoihin ja lämpötila oli lähempänä kahtakymmentä. Meillä on riittänyt vieraita Suomesta ja olen saanut oman annokseni ruisleipää ja suomalaista suklaata – joka kyllä on maailman parasta, olkoot vaan mietoa maitosuklaata. Tänään lapset miettivät sitä, mitä haluaisivat tehdä jos olisivat Suomessa. He haluaisivat juoda maitoa. Se espanjalainen …
KUN SYLI ONKIN TÄYNNÄ
Tämä vuosi on ollut monella tapaa toivotonta vaiheilua ja päättämättömyyttä lähes elämän joka sektorilla, mutta yhdessä asiassa olen saavuttanut jonkinlaisen noin kahdeksan vuotta sitten kadonneen rauhan. Sairastuin erittäin vakavaan vauvakuumeeseen 23-vuotiaana, aika nuorena siis, ja se yllätti rajuudellaan itsenikin. Primitiivinen tarve saada lapsi kumpusi jostain todella syvältä ja sai käyttäytymään aivan hullusti. Yleensä paheksun suuresti …
SUNNUNTAI MADRIDISSA
Sunnuntaiaamuna auringonnousun aikaan suuntasimme Prado-museon kulmille, josta EDP Medio Marathon Mujeres-puolimaraton lähti liikkeelle. Olin jo hyväksynyt roolini kannustusjoukoissa siinä vaiheessa, kun lokakuun alussa alla oli kuukausi ilman urheilua ja yhä tukkoiset keuhkot (ja kestoflunssa senkun jatkuu...), mutta kieltämättä lähtöviivalla harmitti. Fiilis oli hyvä, järjestelyt sujuvat ja ennen kaikkea se juoksufiilis tarttui myös katsojiin. Ehkä ensi …
Periaatteen Nainen 