MUUTOKSIA MATKASUUNNITELMIIN

Viikon päästä tähän aikaan istun mukavasti junassa, toivottavasti jotain kivaa äänikirjaa kuunneellen ja valmiina kuuden päivän kaupunkilomaan äitini kanssa. Alkuperäinen suunnitelma Andalusian roadtripistä nimittäin piti hylätä, pääasiassa budjetin takia, ja myös vähän siksi että halusimme autossa istumisen sijaan istua enemmän viinillä ja ihmetellä. Niinpä suuntaamme yhteen lempikaupungeistani eli Madridiin, jossa olin viimeksi 1,5 vuotta sitten. Nyt kuudessa päivässä tarkoitus olisi saada kaupungista kaikki irti, eli ns. se ulos systeemistä niin, että ei enää tekisi mieli palata. Tiedän, ettei matkailijan mieli toimi ihan näin, mutta aina voi yrittää!

Majoitumme La Latinan alueella AirBnB:ssa ja pakollisena listalla on, yllätys yllätys, ainakin museoita, olen nimittäin aika kauan halunnut viedä äitini ihastumaan Reina Sofian ja Pradon museoihin. Nyt ollaan liikkeellä suht ohuella lompakolla, joten olenkin jo alkanut taktikoimaan; esimerkiksi Pradoon sisäänpääsy on ilmainen viimeiset kaksi aukiolotuntia… ehkä piipahtaa sinne parina iltana? Kaikki vinkit edullisista tai jopa ilmaisista ohjelmanumeroista otetaan ilolla vastaan! Luultavasti lopputuloksena on ainakin jonkinlainen minibudjetin Madrid-vinkkipostaus.

Edellisellä kerralla ihastuin muutamaan ravintolaan Madridissa, ja niissä piipahdetaan varmasti uudestaan – onneksi ruoka ja viini on Espanjassa puoli-ilmaista! Ja netti on täynnä hyviä neuvoja siitä, miten nauttia täysillä Madridista ilman omaisuuksia. Muistelen rakkaudella omaa interrail-kesää 2003, jolloin matkakassa oli noin 300 euroa kahdeksi kuukaudeksi. Madrid teki vaikutuksen silloinkin kun aamuisin yritettiin livahtaa ilmaiseksi sisään milloin mihinkin kohteeseen muiden turistien vanavedessä, ja iltaisin juotiin Parque Retirossa tölkistä Don Simon-sangriaa. Onneksi vaatimustasoni ei ole 16 vuodessa kauheasti noussut ja tämä kuulostaa ihan kelvolliselta suunnitelmalta tällekin kesälomalle.

Jos takataskussa on joku ammattimatkaajan vinkki Madridiin, ja erityisesti ravintolasuositus La Latinan alueelle, se otetaan kiitollisuudella vastaan! Ja kaikki pihistelyneuvot myös!

royal-3458820_1280.jpg

Kuva: Pixabay

TOUR DE ANDALOUSIE

58 päivää kesälomaan! Tai siis en oikein tiedä miten paljon kesän tulevasta matkasta on lomailua, minkä verran työntekoa ja mitä kaikkea keksinkään, mutta ajatus Espanjaan palaamisesta lämmittää kovin paljon. About kuudesta Espanjassa vietettävästä viikosta saan lomailla ilman lapsia peräti kolme, enkä oikein tiedä mitä kaikkea sillä ajalla tehdä! Paitsi tiedänpäs. Ainakin kymmenen päivää olisi tarkoitus kierrellä autolla Andalusiaa, kaksin äitini kanssa. Loppuajan luultavasti istun vain lempipaikoissani La Líneassa.

Nyt olemme päässeet vauhtiin Andalusian road tripin suunnittelussa, ja toivotan kaikki mahdolliset vinkit tervetulleiksi! Tässä on alustava reittisuunnitelmamme:

Näyttökuva 2019-04-16 kello 13.26.37

Kesällä pidämme majaa San Pedrossa Aurinkorannikolla La Línean sijaan, mutta siitä on alle tunnin matka vanhoille kotikulmille. Niinpä auton startattua matkaan aloitamme varmaan lounaalla jossain Línean lempipaikoistamme. Seuraava pysähdys on luultavasti yksi koko Euroopan ihanimmista rannoista, duna de Bolonia. Bolonian dyynit hieman Tarifasta eteenpäin ovat rantojen rakastajille paras mahdollinen pysähdyspaikka. Ylipäänsä tuota Andalusian rannikkoa on taivaallista ajaa vaihtuvien maisemien ansiosta; valkoisia kyliä, mäntymetsiä, vuoristoa, kallioisia rantoja, tuulimyllyjä ja dyynejä.

P6025141.jpg

Ensimmäisen yön ajattelimme viettää Vejer de la Fronterassa, jonka ohitse olen ajanut kymmeniä kertoen, katsoen kaihoten korkealla vuoren päällä sijaitsevaa kiehtovan näköistä kylää. Olen aika varma, että tämä paikka on muutaman vuoden päästä vieläkin suositumpi turistien keskuudessa kuin nyt, joten parempi mennä vielä kun siellä ei ole toivotonta tungosta.

Tarkoitus olisi viettää seuraavat pari päivää Cádizissa; uskoisin, että joulukuisen reissun päälle saan muutaman päivän visiitistä sen verran irti, että Cádiz on ”ulkona systeemistäni” ja voin alkaa etsiä taas uusia paikkoja. Tai sitten en – olen siihen kyllä aika kiintynyt jo parin tunnin perusteella. Hieman vielä arvomme, majoitummeko itse Cádiziin vai esimerkiksi jonnekin lähialueelle sherrytilalle (olisiko sellaisesta antaa ehdotuksia?), tai jopa Jereziin. Jerez de la Fronteraa on suitsutettu mulle monelta taholta, mutta olen itse käynyt siellä vain Ikeassa, mikä ei ehkä antanut aivan parasta kuvaa kaupungin tarjonnasta…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun olemme imeneet kaiken irti Cádizista, olisi tarkoitus suunnata vieläkin ylöspäin. Itseäni kiinnostaisi käydä päiväretkellä Parque Nacional de Doñanassa, josta esimerkiksi Äidin Puheenvuoro-tubettaja Inarikin on julkaissut videon. Sen jälkeen tarkoitus olisi yöpyä Huelvassa.

Nyt ongelmaksi on vain muodostunut se, että kun Portugali on aivan vieressä, eikä lempirannoillemme ajaisi kuin pari tuntia… miten maltamme pysyä Espanjan puolella?

Huelvasta olisi tarkoitus jatkaa matkaa Sevillaan. Tuntuu vähän tuhlailulta viettää siellä taas yö tai kaksi, onhan siellä käyty jo monta kertaa ja koluttu kaikki keskeiset nähtävyydet. Mutta se vain on yksi lempikaupunkejani koko maailmassa, ja tuntuisi ihan pyhäinhäväistykseltä jättää se väliin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sevillan jälkeen olisi vuorossa Córdoba. Tämä on yksi niistä jo kauan kutkutelluista kohteista, joissa en ole päässyt vielä aiemmin käymään. Kaupunki on kuulemma täynnä aivan ehdottomasti nähtäviä asioita – mitkä ovat teidän suosikkejanne?

Meidän tour de Andalusiella välimatkat etappien välillä ovat tosi lyhyitä, eli myös matkan varrelle otetaan mielellään vinkkejä vastaan. Pysähdymme kaikissa kauniissa luontokohteissa, pikkukylissä ja tietenkin ravintoloissa, joita tiellemme osuu. Saa vinkata!

Kun Córdobaa on koluttu kaksi päivää, pysähdymme vielä jatkuvasti eri blogeissa esiin nostettuun Antequeraan, jota myös Matkamessuilla vihjailtiin tulevaksi hittikohteeksi. Tämän jälkeen toivutaan pari päivää reissusta San Pedron talolla, ja sitten pitää taas keksiä kymmeneksi päiväksi tekemistä, ihan yksin! Olisiko ehkä Marokko tai Málaga?

UNELMAT ON TEHTY TOTEUTETTAVAKSI

Yhteistyössä Tenerife Walking Festival

Andy McCoyn siteeraaminen on mahtavaa, etenkin kun voi siteerata tätä: Sun pitää varoo mitä sä toivot, koska sä voit saada sen. Nimittäin kun pari viikkoa sitten julkisesti unelmoin vaelluslomasta, niin muutama päivä postauksen julkaisemisen jälkeen tuli tieto, että pääsen mukaan Tenerife Walking Festivalille toukokuussa. Ei sillä ettenkö muutenkin olisi karjalainen itkijänainen, mutta nyt taas pääsi itku – ilosta. Viikko. Yksin. Vuorilla. Vaeltamassa. Espanjassa, lämpimässä, auringon alla ja meren äärellä.

IMG_0300-1680x471

Tai enhän mä tietenkään ylhäisessä yksinäisyydessä vaella, vaan ohjatuilla, eritasoisille liikkujille tarkoitetuilla päivävaelluksilla joita viikon matkalle mahtuu neljä. Kaksi vuoristossa, yksi merenrannalla ja yksi metsässä. Olen käynyt Teneriffalla leirikoulussa 90-luvun lopulla, jolloin onneksi tuli nähtyä Teidet ja melkein kaikki keskeiset rantakohteet, joten nyt olen todella onnellinen voidessani keskittyä vain oleelliseen: kävelemään vuorten rauhassa. Voin kertoa, että odotan sitä mielentilaa, jonka vuorilla saavutan.

playa_benijo_Santa-Cruz-de-Tenerife_20-agosto_3282_baja-1680x480

Ekologisuus on mietityttänyt paljon: ottaen huomioon miten paljon olen angstannut lentämisestä, tunnen kyllä huonoa omatuntoa siitä, että lennän viikoksi matkalle (lyhyemmistä lomista olen systemaattisesti kieltäytynyt). Tenerife Walking Festival on sitoutunut ”nolla jalanjälkeen”, mitä tulee hiilipäästöihin. Tämä tarkoittaa myös osallistujien arvioiden hiilijalanjäljen hyvittämistä, ja aion myös henkilökohtaisesti hyvittää lentojen aiheuttaman hiilijalanjäljen. Nyt saa kernaasti vinkata onko oikea osoite Hiilipörssi, vai joku toinen toimija? Tämän viimeisen puolen vuoden jälkeen luulen kuitenkin että viikon lapsivapaa loma lempipuuhani parissa tekee mielenterveydelleni niin hyvää että syön loppuvuoden vaikka pettuleipää.

sostenibilidadTWF-1640x480.jpg

Mietityttää tässä toki muutkin asiat, esimerkiksi se että influenssan jäljiltä olen menettänyt kaiken lihasmassan, en tiedä ollenkaan miten valmistautua vaeltamaan ja ai niin, mulla ei ole mitään vaellusvarusteitakaan. Olen kuitenkin katteettoman optimismin kuningatar enkä murehdi näitä asioita liikaa, koska lenkkarit löytyy ja on sitä juostu puolimaratonkin melkein kylmiltään! Sen lisäksi olen valinnut päivävaellukseni ”helpoimmasta päästä”, eli esimerkiksi jätin pidemmän vaelluksen väliin ja keskityin lyhyempiin ja kevyempiin kierroksiin.

Tänä vuonna matkustus painottuu siis vahvasti taas Espanjaan, ensin tällaisen ”yllätysmatkan” muodossa. Kaikki vinkit vaelluslomalle ovat tervetulleita. Kummasti antaa energiaa tieto tulevasta lomasta. Yksin. Vuorilla. Vaeltaen.

 

TERVEISIÄ SÄNGYN POHJALTA

Koska ilmeisesti vesirokko, parvorokko ja pari muuta meidän perheessä alkuvuodesta kiertänyttä lastentautia ei ollut universumin mielestä tarpeeksi sairastettu, saimme kaikki influenssan. Nyt aletaan olla jo voiton puolella, ja huomenna myös isommat lapset pääsevät noin kahden viikon tauon jälkeen takaisin kouluihinsa. Kuopus, joka otti sairastamiseen varaslähdön, on ehtinyt jo pari päivää olla päiväkodissa kun me muut olemme vielä olleet mökkihöperöitä. Jos ja kun itsekin oli pakko sairastaa, on pakko myöntää että poteminen oli hieman helpompaa kun myös lapset olivat niin kipeinä, että halusivat vain maata silmät kiinni ja juoda pillimehua.

Meillä onneksi on ollut tarjolla apua niin naapureilta kuin sukulaisiltakin, joille kyllä valitettavasti taisimme tartuttaa tautimme. Kun ystäväperheen äiti toi ovelle kaksi täyttä kassia ruokaa, tuli itku. Itku tuli myös kun keskellä yötä terveysneuvonta käski viedä lapsi sairaalaan – ja siis hankkia keskellä yötä lapsenvahti kahdelle kipeälle tyypille. Täytyy sanoa, että en ole paljoa murehtinut pärjäämistäni ainoana vanhempana, mutta juuri silloin keskellä yötä epätoivo iski hetkeksi. Onneksi lääkkeet tehosivat ja riitti, että pääsimme päivystykseen seuraavana päivänä. Siitäkin huolimatta, että menetin luultavasti puolet lihaksistani tämän sairastelun seurauksena, en oikein vieläkään ole vakuuttunut siitä otammeko ensi vuonna influenssarokotukset. En ole mikään foliohattu vaan päin vastoin, mielestäni rokotusohjelmasta luistaminen on vastuutonta ja suoranainen rikos omaa lasta kohtaan, mutta näiden kausirokotteiden kanssa olen vähän kiikun kaakun, vaikka tämän kaksiviikkoisen jälkeen luulisi että välttelisin uutta influenssakokemusta kaikin tavoin.

Kuumehoureissa sattui ja tapahtui, ostin nimittäin vahingossa lentoliput Espanjaan. Tarkoitus oli vain vertailla hintoja, mutta selvästi olin hieman sekaisin ja klikkasin muutaman kerran liian pitkälle… ja nyt meillä on kesäksi varattuna kuusi viikkoa Andalusiassa. Tavallaan ihan hyvä, koska muuten olisin jahkaillut varmasti lähtöpäivään asti, mutta nyt meillä on suorat lennot suhteellisen halvalla, eikä näitä voi perua. Pääsen siis takaisin Espanjaan. Sen jälkeen kun tajusin ostaneeni lentoliput vahingossa pistin kyllä koneen kiinni ja menin nukkumaan, isompia virheostoksia välttääkseni. Kohta olisi pihalla ollut avoauto ja ravihevonen.

Sellainen maaliskuu siis tähän asti. Alan uskoa, että tämän tautiputken jälkeen vastustuskyky on hiottu äärimmilleen ja jatkossa meihin ei tartu enää mikään. Päiväkodin ovessa on jatkuvasti päivittyvät lista tarjonnasta – tällä hetkellä täitä, tulirokkoa ja vatsatautia – joten tokihan tässä ehtii vielä vähän treenata sitä, kuinka hyvin pää kestää näitä eristyksessä elettyjä viikkoja…