KARANTEENIKUULUMISIA

Tämä vuosi ansaitsee arvostusta siitä, että se on ollut johdonmukainen. Johdonmukaisesti aika kakka, jos multa kysytään. Vielä vuoden alussa olin täyden kalenterini kanssa salaa helpottunut, kun tuli peruutus – edes yksi meno vähemmän – mutta nyt olen valmis lupaamaan etten enää koskaan keksi tekosyitä kieltäytyä kutsusta tai liioittele lapsen nuhaa. Kunhan siis kyse ei ole …

Jatka artikkeliin KARANTEENIKUULUMISIA

OLIPA KERRAN EPÄKESÄ

Olen valittanut, kuten tapoihini kuuluu, runsaasti siitä että tämä on ollut epäkesä. Voisi tietenkin selittää että miksi. Ihan ensimmäiseksi tekisi mieli osoittaa dramaattisesti ulos: nytkin, keskellä heinäkuuta, lähes 400 kilometriä Helsinkiä etelämpänä, lämpötila on jotain alle viidentoista luokkaa ja vaakasuora vesisade piiskaa paljaita pohkeita. Kesään kuuluu, jos minulta kysytään, se että saan käyttää kerran jokaista …

Jatka artikkeliin OLIPA KERRAN EPÄKESÄ

HELMIKUUN HÖYRYT

Nyt räntätyttää. Tuntuu, että olen lähtenyt tähän toiseen kuukauteen vähän väärällä jalalla liikkeelle, koska niin moni asia ärsyttää. Blogin kirjoittamisen suuria iloja on se, että voin purkaa kaikki patoumani täällä julkisesti, ihan vaan valittamisen ilosta. Joten aloitan helmikuun nyt päästelemällä vähän höyryjä – seuraavalla kerralla jotain positiivisempaa sisältöä sitten. Jo viime viikolla vitutti Zalandon valko/viherpesu. …

Jatka artikkeliin HELMIKUUN HÖYRYT

TOINEN KERTA TODEN SANOO

Kaikesta saa kiittää itseään, ja kiitosta riittää. Kuten nyt vaikka siitä, että kun alle vuosi sitten sairastimme influenssan en siltikään ollut ihan vakuuttunut siitä, että kannattaako sitä varten nyt rokotuttaa itsensä. No, nyt kun olemme olleet vajaan viikon ilmeisesti nauttimassa vuoden 2020 influenssaversiosta olen aika varma, että tulevana syksynä me olemme ensimmäisinä käsivarret ojossa terveyskeskuksen …

Jatka artikkeliin TOINEN KERTA TODEN SANOO