JOS EI ME NIIN MITEN MUUTKAAN?

Kaverini tekee tasaisin väliajoin Sitran elämäntapatestin, joka antaa hyvin osviittaa siitä, paljonko oma hiilijalanjälki on. Niinpä taas päätin hoitaa maailmantuskaani sunnuntaiaamuna katsomalla, kuina hyvä ihminen olen; en ole koskenut punaiseen lihaan tai kanaan yli 20 vuoteen, asumme tiiviisti ja maksamme vähän ekstraa ekosähköstä, liikumme lähinnä jalan, emme ikinä yksityisautolla ja julkisillakin alle 100 kilometriä viikossa. Emme syö joka aterialla, emme joka päiväkään, maitotuotteita tai kananmunia, emme ratsasta, ei ole mökkiäkään. Kierrätämme intohimoisesti ja shoppailulakon takia emme oikein ostakaan mitään. Joten siinä missä monella elämänalueella olen alisuorittaja, niin tässä testissä se katsotaan hyveeksi. Ja siltä se näyttääkin, ruokahävikkiä hysteerisesti välttelevän ja kohtuullisia suihkuja suosivan ihmisen hiilijalanjälki:

Näyttökuva 2020-2-19 kello 17.32.17

Mutta en voi keulia tuloksella, koska se ei pidä paikkaansa. En ole laskenut mukaan yhtään laivamatkaa, lennoista puhumattakaan. Tämä on totuus:

Näyttökuva 2020-2-19 kello 17.35.52

Olemalla rehellinen reissuista viisinkertaistin oman aiemman tulokseni, ja melkein tuplasin keskivertotestaajan tuloksen. Ja nyt: en tykkää lentämisestä, ja yritän vähentää sitä ihan oikeasti. Tänä vuonna olisin varmasti tehnyt vähän erilaisia ratkaisuja jos olisin arvannut, että vietän pian kaksi vuorokautta lentokoneessa kun matkustan Nepaliin. Mutta samalla tiedän, että olen mediahuomiosta huolimatta oman tuskani kanssa vähemmistössä: ne, joilla on rahaa, lentävät melko kevyin mielin. Eivätkä hiilidioksidipäästöt synny suinkaan pelkästään taivaalla vaan pari ruotsinristeilyä ja muutama päiväretki laivalla Tallinnaan kyllä jättävät jälkensä.

Se, mikä eniten huolestuttaa on se, että edes minä – melko pienituloinen, tiedostava, tällainen klassinen vihervasemmistolainen maailmanparantaja – en meinaa pääse päästötavoitteisiin kuin vähän huijaamalla, niin entä ne perheet joissa on tehty toisenlaisia valintoja? Syödään runsaasti eläinperäisiä tuotteita, ajellaan autoilla, asutaan isosti? Näyttää synkältä. En itse oikein jaksa käydä näitä keskusteluja yksilötasolla, koska jokaisella on syynsä elää niin kuin on valinnut eikä kukaan tykkää uhrauksista – ainoa mahdollisuus on kai odottaa, että meitä verotetaan, kielletään, rangaistaan tai sitten vain katsella, että maailma muuttuu Mad Max-tyyppiseksi dystopiaksi. Ihailen kaikkia, jotka onnistuvat säilyttämään optimistisuutensa sen osalta, että teknologia pelastaa tai että luonto korjaa itse itsensä.

Tämä oli nyt tällainen hiihtoloman angstipostaus, kun ihmiset ovat paenneet joko pohjoiseen tai etelään ikuista marraskuuta, joka lienee sellainen talvi (tai eihän tämä edes ole terminen talvi vaan tällainen useamman kuukauden märkä ja pimeä välivaihe) johon meidän on paras tottua. Toistaiseksi lienee vain paras toivoa parasta, irrotella muovikorkkeja pahvitölkeistä ja jatkossa liikkua raiteita pitkin mahdollisimman pitkälle. Ja äänestää oikein – ensi kuussa pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus äänestää muakin vaaleissa! Olen myös asennoitunut odottamaan kevättä; olen melkoinen vilukissa joten henkilökohtaisesti pakkasten puuttuminen ei ole haitannut, mutta sydäntä särkee norppien, siilien ja mahdollisten lastenlasten puolesta, koska pulkkailusta taitaa tulla poikkeus ennen niin säännönmukaisissa talvissa. Että tulkaa nyt joku tiedeihminen tänne lohduttomaan mua, silittäkää selkää ja sanokaa että ihmiskunnalla on ihan hyvin aikaa korjausliikkeisiin ja kyllä me saadaan homma sujumaan vaikka kukaan ei joutuisikaan laskemaan elintasoaan ja luopumaan lomamatkoista. Antakaa mulle toivoa!

7 kommenttia artikkeliin ”JOS EI ME NIIN MITEN MUUTKAAN?

  1. Miisa

    Piti käydä testaamassa omakin. Sain yllättävän pienen tuloksen, vaikka käytän autoa, oon matkustanut vuoden sisään muutaman kerran ulkomaille ja säännöllisen epäsäännöllisesti syön juustoja, munia ja kalaa. Meni sentään alle keskiverron ihan heittämällä 🙂

    Tykkää

  2. Ilmasto-omatunto ei paijaa

    Nii-in. Kongnitiivinen dissonanssi on tyypillistä ns tiedostavalla kaupunkilaisjoukkiolla. Jos elämäntapatestiin syöttää lihaa, autoilua, mökkeilyä ja maltillisesti shoppailua, pari laivamatkaakin, on silti tulos noin puolet sinun tuloksesta. Kuten itsekin päättelit, yksittäisenä tekona lentäminen aiheuttaa huomattavimmat päästöt yksilötasolla. Aina löytyy tekosyitä lentämiseen, mutta harvoin se on pakko. Kun poikasi aikanaan lukevat näitä, he voivat aiheellisesti kysyä, miksi toimit vastuuttomasti, vaikka tiesit toimivasi väärin.

    Tykkää

    1. Jos Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuodessa joku 30 miljoonaa matkustajaa, vähän veikkaan että ne eivät kaikki ole tällaisia kaupunkilaisia jotka valitsevat ahtaamman asumisen, luopuvat liharuoasta ja kuljettavat lapset harrastuksiin metrolla? Olisikohan siellä ehkä muutama sellainenkin, jolla on kesämökki, autot ja lihaa pöydässä?
      Toki, whataboutismi ei tietenkään ole oikein mutta tässä on tällainen mikkokärnämäinen ajatusharha että kasvissyöjät syövät vain Amazonilla kasvatettua soijaa ja avokadoa ja lihansyöjät nauriita ja naapurimetsän riistaa.

      Kuten olen usein sanonut, odotan suuresti investointeja raideliikenteeseen ja vastaavasti lentolippujen hintojen nostoa, että tämä kulttuuri muuttuu – rakenteiden kautta, yksilöiden kautta kyseessä on liian hidas muutos. Lasten kanssa aiheesta keskustellaan koko ajan ja esim. pohditaan matkustusvaihtoehtoja runsaasti, sillä hekään eivät pidä lentämisestä (ei ilmastosyistä vaan koska lentäminen on mitä epämiellyttävin tapa siirtyä paikasta toiseen).

      Tykkää

      1. Ilmasto-omatunto ei paijaa

        Joka tapauksessa, suomalaisten keskiarvo on n 10 000, testin tehneiden +7000, joten sinulla on iso tulos, joka vastaa on n. viisinkertainen siihen mitä pitäisi. Nyt ajettava lentovero olisi n. 40e enemmän. Ei se pidättele ketään, kuka haluaa matkustaa. Psykologian mukaan sosiaalinen häpeä on erittäin tehokas ohjaaja. Et tiedä minusta mitään. Käytän suurimman osan ajastani nimenomaisesti rakenteiden muuttamiseen. Sielläkin vaan on samanlaista mentaliteettia: nyherretään pienten vähennysten kanssa, ei isojen. Ja politiikka on hidasta ja epävarmaa. Mitä sinä teet rakenteiden muuttamiseksi? Teetko kunnallis- tai kansalaisaloitteita? Kommentoitko hallitusten esityksiä? Kirjoitatko kansalaiskirjeitä? Tapaatko päättäjiä? Kirjelmöitkö asuntoyhtiölle energiaratkaisuista? Sijoitatko rahasi ilmastoratkaisuihin ja osallistut yhtiökokouksiin? Luotko kulttuurimuutosta hiilineutraaliin elämään? Jollet, niin puhut vaan lämpimiksesi rakenteista. Nämä eivät tunnu mukavalta syyllistämiseltä, mutta ilmastokriisi ei olekaan mukava asia. Se saa tuntua pahalta.

        Tykkää

        1. Mun on hyvin vaikea tehdä susta mitään päätelmiä, koska toisin kuin minä, kommentoit kasvottomana ja nimettömänä.

          Itse asiassa sain juuri tänään tietää ehdokasnumeroni HOK-edustajistovaaleihin (uskon, että yhden isoimman kulutustavaroiden ja ruoan myyjän edustajistosta voi vaikuttaa valikoimaan, hävikkiin ja esimerkiksi siihen, miten satokausituotteita suositaan). Tapaan päättäjiä ja konsultoin usein asiantuntijoita blogiinkin. Maksan ekosähköstä, en sijoita koska yksinkertaisesti mitään sijoitettavaa ei näillä tuloilla jää (henkilökohtaisesti pidän kapitalistista markkinataloutta pohjasyynä moniin ongelmiin enkä oikein usko sijoittamisen autuaaksi tekevään vaikutukseen, mutta tämä on ideologiakysymys).

          Mä olen aika immuuni syyllistämiselle tällä sektorilla, jeesustelet nyt jeesustelijalle. Lentokerosiinin verotus olisi upea alku, ja sillä tuotolla raideliikenteen subventointi. Mulle kelpaa radikaalitkin ratkaisut, bring them on. Voit olla varma, etten äänestä niitä vastaanhankaajia.

          Tykkää

  3. Päivitysilmoitus: VIERASPOSTAUS: ILMASTO-OMATUNTO EI PAIJAA – Periaatteen Nainen

Jätä kommentti