EN EHKÄ ENÄÄ HALUA LENTÄÄ

Olen kirjoittanut lentämisestä monta kertaa aiemminkin – niin ilmastoahdistuksesta kuin ihan käytännön kommentteja – mutta nyt en aio mennä niihin ympäristökysymyksiin. Ainakaan paljoa. Olen koko eilisen toipunut yölennosta, jolla pääsimme perille Helsinkiin auvoisan Espanjan kesän jälkeen. Olen varsin pihi mitä lentoihin tulee, etsin mielelläni ne halvimmat vaihtoehdot, mutta mietin kyllä oliko se parin satasen säästö nyt aivan tämän arvoista kun saavuin samoilla silmillä Suomeen, sitten aamuseitsemältä säädimme itseämme kotiin julkisilla (raidevika junissa, ja siihen päälle Pasilan kaikki rakennustyöt, eli matka vei lopulta yli 2 tuntia, ja tietenkään kukaan lapsista ei siinä vaiheessa jaksanut enää kantaa kassejaan eikä oikein itseäänkään).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lennot itsessään sujuivat taas aivan tosi moitteettomasti. Lapset nukahtivat ennen nousua ja heräsivät siinä vaiheessa kun laskeuduttiin Helsinki-Vantaalle. Paitsi keskimmäinen, joka kesken 4,5 tunnin lentoa heräsi ja alkoi huudella kaikkea harhaista kuten esimerkiksi että hän asuu ravunkuoressa tai seinäkellossa, mutta onneksi muut matkustajat eivät sitä siinä hurinassa kuulleet. Matkustaminen sinällään on meillä jo aika rentoa ja rutiinilla menevää, mutta lento lennolta olen alkanut inhota sitä enemmän.

Esimerkiksi ilmakuopat tuntuvat yhä pahemmilta. Kyllä tiedän, että tilastojen valossa kuolen todennäköisemmin kotiin kuin keskimmäisen pahimpaan pelkoon, pakkolaskuun, mutta se silti tuntuu riskiltä. Ja eihän se juna- tai automatkustus ole yhtään turvallisempaa, jälleen se taitaa tilastollisesti olla jopa vaarallisempaa, mutta jotenkin siinä tuntuu olevan enemmän omaa hallintaa. Tämähän ei ole mitenkään hyvin perusteltua päättelyä, mutta kerta kerralta se turbulenssi tuntuu ikävämmältä ja alan vaan miettiä että no onneksi kuollaan kaikki yhdessä. Mitään lentopelkoa mulla ei ikinä ole ollut, ja kun esimerkiksi lennolla Los Angelesista Mexico Cityyn salama osui koneeseen (ja näin tämän kaiken ikkunasta) niin sekin tuntui vaan seikkailulta.

Kesällä monet ystävät ovat myös valinneet matkustusmuodoiksi laivan, junan tai asuntoauton ja sitäkin on ollut kiva katsoa. Se näyttää seikkailulta! Lentokenttien ylihintainen vesi ja lentokoneen vessa on toki nekin sellaisia sukupolvikokemuksia, joita lapset voivat muistella sitten aikuisina kun kaikki reissaavat madonreikien läpi, mutta meillä ainakin toistaiseksi olisi myös mahdollisuus käyttää siirtymiin enemmän aikaa. Tällä hetkellä ongelmaksi muodostuu se, että lapset tarvitsevat vielä enemmän tavaraa kuin jaksavat kantaa ja maata pitkin Euroopan ylittäminen maksaa huomattavasti enemmän kuin lentäminen, vaikka interrail-kortilla saisinkin kuljettaa kaksi kolmesta lapsesta lähes ilmaiseksi mukana. Ja lentämisen säästäminen, etenkin kun etsii ne halvimmat mahdolliset lennot (yleensä lähtö tai saapuminen keskellä yötä) niin ajassa kuin rahassa katoaa helposti kenttäkuljetuksiin ja siihen, että yölennon jälkeinen päivä menee pöllyisenä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

On totta kai varmaa, että me lennetään vielä lähitulevaisuudessa. Varmasti enemmän kuin pitäisi. Mutta lasten kasvaessa alan nähdä maata pitkin liikkumisessa yhä enemmän myönteistä: kun näistä tulee mököttäviä varhaisteinejä, niiden on PAKKO kommunikoida vanhan äitinsä kanssa jos reissataan viikon verran halki mantereen Espanjan-vierailuille. Ja että samalla voidaan hoitaa monta väliin jäävää kohdetta Legolandeista viinitiloihin. Ja että maailma pelastuu ja mun mielenterveyskin, koska uskon että silti maan pinnalla jännittää vähemmän kuin useamman kilometrin korkeudessa. Ja ehkä siksi, että matkustamisesta tulisi taas vähän enemmän seikkailu ja vähemmän pakollinen velvollisuus.

21 kommenttia artikkeliin ”EN EHKÄ ENÄÄ HALUA LENTÄÄ

    1. No, lasteni tulevaisuus kiinnostaa. Me tulemme kuitenkin vielä lentämään; kun lasten isä asuu toisella puolella Eurooppaa, on meidän perheelle lentäminen pakollinen paha enkä usko, että meillä ei lennettäisi lomillekaan enää koskaan.

      Yksilötason syyllistys lentämisessä on helppoa (ja harrastan sitä itsekin, joskin lähinnä ajatuksen tasolla paheksuen) mutta sinällään turhaa. Olen tässä blogissa toivonut sitä, että lentoliikennettä alettaisiin kansainvälisellä tasolla esim. verotuksen keinoin rajoittaa, ja subventioita siirrettäisiin vähäpäästöisempiin kulkuvälineisiin. Olisi erittäin yksinkertainen ja tehokas tapa, joka vaatisi vain että lentokerosiinia alettaisiin verottaa.

      Lentoliikenteen osuus on n.2-3% ihmisen aiheuttamista kokonaispäästöistä. En tykkää lähtökohtaisesti whataboutismista, mutta jos lasteni tulevaisuus kiinnostaa niin listalla ennen lentoliikennettä ovat esim. tieliikenne (meillä ei ole autoa, emmekä käytännössä kulje koskaan yksityisautolla arjessa), ruokavalio (syömme kotona vain kala- ja kasvisruokaa, olen ollut pescovegetaristi 12-vuotiaasta asti), asuminen (asumme neljän hengen voimin hyvin tiiviisti kaupunkiympäristössä) ja muu kulutus (ihan retuperällä – tämän vuoden tavoite muuttaa näitä tapoja!). Lentämisen vähentäminen on ehdottomasti pyhä pyrkimyksemme, mutta sen täysi lopettaminen ei, paitsi jos se valtiollisella tasolla tehdään mahdottomaksi, mitä en pane pahakseni.

      Tykkää

      1. Matkustaminen on aina rasittavaa ja vielä rasittavampaa kun on monta huollettavaa ja hoidettavaa. Aina sitä vaan kuitenkin lähtee uudestaan… Minä yritän vähän rajoittaa lentämistä ja valita muita matkustusmuotoja, aina se ei kuitenkaan ole järkevää eikä ongelmatonta ajankäytön puolesta.

        Tykkää

  1. Itse en ole ahdistunut ilmastomuutoksesta enkä lentämisestä, vaikka lentoja on muutamia kymmeniä vuodessa. Aion lentää jatkossakin. Olisin enemmän huolissaan maailman muusta saastumisesta (muovit, jätevesien käsittelyt yms).– mutta tänä kesänä kokeilin myös junamatkustusta kuukauden reissulla Venäjän läpi Mongoliaan ja Etelä-Koreaan. Jossain määrin mukavaa, mutta paluun teinkin sitten aikataulusyistä lentäen. Ja niitä turbulensseja riitti ihan tarpeeksi…

    Liked by 1 henkilö

    1. Mun on vaikea kuvitella että joku ei ahdistu ilmastonmuutoksesta (siitä pitäisi varmaan jo onnitella 😀 ), mutta koen yksityishenkilöiden lentosyyllistyksen turhaksi ja tehottomaksi tavaksi toimia. Kyse on isommista kuvioista ja kulttuurisesta muutoksesta, joka tarvitaan.
      Trans Siperia olisi täällä haaveissa, ja jo yhteen suuntaan toteutettu junamatka on jo melkoinen ilmastoteko!

      Tykkää

  2. Jenni | Boarding Time

    Niin hyvä kirjoitus (ja kommentti) Milla!
    Kuten Janikin edellä, lennän tosi tosi paljon, aivan liikaa siis. Mutta olen alkanut muitakin matkustusvaihtoehtoja harkita. Ja kompensoin päästöjäni muilla tavoin.
    Mutta siis… Mulle tulee myös nykyään välillä lentokoneessa ahtaanpaikankammo. Varsinkin pitkillä lennoilla. 🙈 Sieltähän ei siis pääse pois vaikka mikä olisi.

    Tykkää

    1. Joo, jonkinlainen hallinnanpuute on alkanut vaivata lennoilla 🙂 Monta muuta asiaa kestän siellä, mutta se, että en voisi hätätilanteessa toimia juuri mitenkään niin…
      Mutta on vaikea löytää balanssia, koska matkustaminen on myös suunnaton ilo.

      Tykkää

  3. Olen ilmastosyistä vähentänyt omaa lentämistäni, mutta kyllä tässä valinnassa ovat painaneet myös nämä tällaiset seikat, ettei se lentokentällä istuminen mitään mukavaa puuhaa ole ja vielä vähemmän tykkään nököttää paikoillani monta tuntia ahtaassa matkustamossa. Ja perillä saa vielä matkustaa parhaimmassa tapauksessa pitkänkin aikaa, ennen kuin pääsee kentältä varsinaiseen kohteeseen. En kuitenkaan usko, että isot massat koskaan palaavat hitaaseen matkustamiseen ja lentäminenkin todennäköisesti vain lisääntyy. Toivottavasti muita matkustusmuotoja ei sen rinnalla kuitenkaan unohdettaisi, vaan erityisesti junayhteyksiä kehitettäisiin entistä kattavammiksi ja toimivammiksi.

    Tykkää

    1. En itsekään usko, että muutos tosiaan tapahtuu muuten kuin teknologian kehittymisellä ja esim. businesslentämisen kulttuurisella muutoksella (Skype, ihmiset, Skype!) sekä sillä, että lentämistä aletaan verottaa (tai jos ei lentämistä niin edes sitä kerosiinia). Ja Suomessa junaverkostosta olisi muutama vähemmän imarteleva sana sanottavana, siksi on välillä vaikea sitä suositella…

      Tykkää

  4. No ainakin on virkistävää, että joku toteaa ei haluavansa lentää muistakin kuin ilmastosyistä. Nuo älyttömään aikaan halvoilla (vaihto)lennoilla lentämiset olemme hylänneet jo aikaa sitten – kun sellaiseen pari kertaa sortuu, niin kyllä sen oppii, että lennon lähtö- ja saapumisajalla on väliä vaikka siitä maksaisi enemmän. Ja suorat lennot taas ovat myös ilmastonäkökohdasta parempia.

    Tykkää

    1. Mua ei vaihdot töki kauheasti, lasten kanssa se on itse asiassa toisinaan ihan tervetullutta (vaikka epäekologista) mutta nyt alkaa nää yölennot riittää, toipumiseen meni taas pari päivää ja se on jo tavallaan selvää rahanmenoa, kun työt jää tekemättä ja menettää pari vuorokautta vaan siihen pöllämystyneeseen oloon…

      Tykkää

  5. valkkis

    Ilmastoahdistun monista asioista ja samaan aikaan haaveilen talvilomasta Thaimaassa. Niin. Mutta jos se matka (=lento) sinne maksaisi tuplat nykyisestä, niin jäisi menemättä. Tai edes suunnittelematta.

    Lensin ekaa kertaa yksin lasten kanssa Saksasta Suomeen alkukesästä (ja vieläpä tosi epäekologisesti Norjan kautta) ja se meni ihan ok, mutta olen kyllä jaksanut ihmetellen seurata tätä sun menoa kolmen kanssa! 😉 Oot kyllä aikamoinen, kun siitä selviät kerta toisensa jälkeen!

    Tykkää

    1. No nyt täytyy sanoa että noi lapset on maailman helpoimpia lentokavereita. Tällä lennolla ennen nousua käskin laittaa silmät kiinni ja lukuunottamatta keskimmäisen hetkellistä sekoilua kun heräsi kesken unien niin kaikki nukkuivat siihen asti että oltiin perillä. Se on siis tosi stressitöntä, yleensä saan istua, levätä ja lukea ihan rauhassa oman lennon.

      Mutta se on ihan totta, että jos lennot olisivat tuplahintaa, niin varmasti tekisi enemmän sellaisia ”Once in a lifetime”-matkoja, että olisi perillä pitkään ja hartaasti, ja matkustaisi vain useamman vuoden välein.

      Tykkää

  6. Hyvä kirjoitus! 🙂

    Samaistun tosi paljon tuohon, että lentäminen ei tunnu samalla tavalla jännältä seikkailulta kuin maata pitkin matkustaminen. On tosi harmillista, että sen on oltava niin kallis vaihtoehto halpalentojen rinnalla.

    Ja ylihintaiset lentokentät ja tuo ahtauden tunne pienessä purkissa taivaalla… ei sitä nyt mukavaksi matkustustavaksi voi kutsua!

    Tykkää

    1. Jo pelkästään lentokentillä vesipulloihin saa uppoamaan omaisuuden (kyllä, tiedän, tyhjät pullot voi täyttää, mutta usein pitää optimoida…). 😀 Eikä ne muutenkaan mitään viihtyisiä paikkoja ole.

      Tosin ehkä mulla on niin kauan interrailista että vähän turhaa romantisoin junamatkustusta Euroopassa…

      Tykkää

  7. Minulle kävi niin, että kun tulin äidiksi, lentäminen alkoi yhtäkkiä pelottaa. Ennen lentoa kävin mielessä kaikenlaisia kauhuskenarioita vaikka meille ei ollut sattunut edes mitään pelottaavaa edellisellä lennolla. Olin aina ollut fine lentämisen kanssa, ja mietin, että ikäkö tällaista tekee. En tajunnut ennen kuin ystävä siitä mainitsi, että äitiys sitä teettää. Eli kiteytettynä, jos ei ole pakko, niin en minäkään halua lentää. Tämä ilmastojuttu on sitten asia erikseen.

    Tykkää

    1. Jep, kyllä tämä äitijuttu on, haluaa pitää langat käsissä ja tietenkin lento-onnettomuuksissa ei oikein ole sellaisia lieviä vaihtoehtoja vaan vaikka todennäköisesti mitään ei tapahdu, niin jos tapahtuisi…
      Mutta otan tämän positiivisena asiana, tuleepahan pieni henkinen paine valita muita menopelejä.

      Tykkää

  8. Olipas virkistävää lukea muustakin kuin ilmastoahdistuksesta. Olen kanssasi samaa mieltä, lentäminen on aika hassle! Erityisesti jos pitää matkustaa vielä ensin Helsinki-Vantaalle (itse asun Tampereella, mutta ajatella, jos olisi vielä jossain kauempana), raahautua sinne aamuyön tunteina, odotella check-iniä, maksaa viisi euroa automaattikahvista ja sulloutua epämukavasti koneeseen jännittäen, saako omia matkatavaroitaan hattuhyllylle, kun kaikki tuovat järkyttävän määrän käsimatkatavaraa. Sitten istutaan sumpussa lasten kitistessä kunnes vihdoin ollaan kohteessa.

    Nooh, toistaiseksi en ole vielä lopettamassa lentämistä, mutta on joitakin tapoja tehdä siitä mukavampaa :). Esimerkiksi lähikentältä lentäminen, lounget yms.

    Tykkää

    1. Joo siis apua, tämähän on vielä pääkaupunkilaisen kermaperseilyä koska meillä tosiaan pääsee alle puolissa tunnissa (taksilla) kentälle, eli vielä suht helpolla selviää – ja kun on päässyt Helsinki-Vantaalle ei tarvitse hirveästi säätää jatkokuljetuksen kanssa.

      Oikeastaan jos lentomatkustamista alkaa purkamaan juuri tuollaiseksi ketjuksi epämiellyttäviä kokemuksia, se kuulostaa jo niin absurdilta että ei voi kuin ihmetellä kuinka kukaan on ikinä koko konseptin keksinyt…

      Tykkää

  9. Päivitysilmoitus: PLIIS VEROTTAKAA MUA – Periaatteen Nainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s