MITÄ MUUTTAMINEN MAKSAA?

Minulta on pariin kertaan kysytty – ei tietenkään blogin puolella, mutta uskokaa pois, kasvotusten on montakin kertaa tiedusteltu näitä juttuja – mitä tarkalleen maksaa siirtää elämä maasta toiseen. Tähänhän on tietenkin niin monta vastausta kun on muuttajaakin, mutta ajattelin nyt kertoa hieman millä tavalla meidän viisi kuutioita (joka kyllä rehellisyyden nimissä oli varmasti kuusi, mutta reilu kuljetusmies ei nyt alkanut asiasta nillittämään) siirtyi Espanjan auringon alle.

Ensin me ajattelimme, että halvimmaksi tulee hoitaa muutto omin voimin, eli Käytännön Mies vuokraisi Espanjasta pakun, suhaisi Suomeen ja takaisin Espanjaan muuttokuorman kanssa. Se olisi sitten kyllä kestänyt vähintäänkin viikon ja pelkät lauttamatkat vieneet viitisen sataa, puhumattakaan palkattomasta vapaasta, autovuokrasta ja bensoista. Jos meillä olisi ollut Suomessa auto, mulla ajokortti ja meillä peräkärry niin olen juuri sen verran hullu että olisin saattanutkin ajaa Euroopan läpi lasten kanssa muuttokuorman kera. Hirveästi halvemmaksi se kuitenkaan ei olisi tullut.

Mukaan otettu omaisuus saatiin karsittua siihen viiteen kuutioon, ja tähän kuuluu oikeastaan kolmen aikuisen ja kolmen lapsen omaisuutta – ei siis pelkästään mun vaatteitani vaikka niin voisi ehkä kuvitella. Yllättävän paljon pakkaustilaa vei se ”kodin pikkusälä”, kuten keittiötarvikkeet (ah, kunnollinen kuorimaveitsi, ja pata, jota on kyllä pakko käyttää nyt enemmän kun se kerran tänne asti tuotiin!) ja toisaalta pyyhkeet ja lakanat. Niitäkään ei pakattu mukaan edes paljoa, vaan suurin osa myytiin tai kierrätettiin. Huonekaluista mukaan valittiin vain puinen penkki, joka toimii televisiotasona, sekä vietnamilainen jalkalamppu. Tähän meidän viiteen kuution kuului lopulta noita Pelicanin isoja pahvilaatikoita 10 kappaletta, pieniä yhdeksän, neljä isoa muovilaatikkoa sekä viitisen jätesäkkiä mattoja, vaatteita ja potkulautoja.

Aurinkorannikon läheisyyteen muuttamisessa oli ehdottomana etuna se, että tänne ajaa kuukaudessa useampikin ”muuttofirma”, meidän tapauksessa yhden miehen paku + perävaunu-yhdistelmä joka kuljettaa yleensä Espanjaan päin kiukaita, paljuja ja muuttotavaraa ja Suomeen sitten takaisin paluumuuttajien tavaroita. Paikallisessa Facebook-ryhmässä kyselemällä sain tunnin sisällä neljä eri tarjousta, joissa ovelta ovelle-toimituksen hinta vaihteli 200-250 euron välillä per kuutio. Valitsimme halvimman, onneksi hänellä oli vakuutukset ja verotukset kunnossa. Omaisuus kyllä matkusti yhdeksän päivää ja toimitus viivästyi arvioidusta päivän, mutta koska mulla oli kaksi matkalaukullista vaatteita niin selvittiin ihan hyvin se neljä päivää, mitä ehdittiin olla ennen laatikoitamme perillä. Oikeastaan nytkin olemme avanneet vain pari laatikkoa ja loppuja olen tuijotellut kauhulla: mitä mä kaikella tuolla tavaralla teen, ja mihin se oikein laitetaan?

Kuljetus maksoi siis 1000 euroa. Meidän yhdensuuntaiset lennot, jos ne nyt muuttokuluihin tahtoo laskea mukaan, Malagaan olivat noin 670 euroa. Vuokrasimme Suomesta kahden neliön varaston, tarkoitus nyt vuoden verran himmailla siellä esimerkiksi poikien vauva-ajan vaatteita ja katsoa, mihin ne on sitten järkevä sijoittaa. Varaston vuokra on kuukaudessa noin 70 euroa. Jollen olisi saanut huonekaluja delegoitua niin hyvin eteenpäin, olisi Sorttiin uponnut varmasti ainakin sata euroa. Nyt muuttokuluja kompensoi hieman se, että saimme paljon myös myytyä tavaraa. Sitten erinäiseen muuttosälään, kuten kunnollisiin pahvilaatikoihin, surkeisiin muovilaatikoihin (pikku vinkki: ei Tokmannin muovilaatikoita enää ikinä!) ja koko hintansa arvoiseen teippikoneeseen kului yhteensä noin 150 euroa. Suomen päässä tavaroiden vieminen varastoon ja uusille omistajille oli noin 60 euroa, kiitos hyväntahtoisen ja tehokkaan kuljettajan. Kaiken kaikkiaan tämä muuttoprosessi köyhdytti noin 2000 eurolla. Oma lukunsa on sitten se, mitä kaikkea täällä päässä vielä tarvitaan: poikien ”libro de familiat” eli perhesuhteista kertovat todistukset olisi voitu tilata Suomessa espanjaksi mutta päädyimme käännättämään ne täällä, ja se maksoi 140 euroa. Lisää viranomaismaksuja on varmasti luvassa, kunhan kouluasiat selviävät, sitten joskus syyskuussa.

Noh, muuttaminen ei ole ikinä ilmaista ja harvoin erityisen mukavaa puuhaa. Nyt toisaalta olo on kevyt, lompakon ja maallisen omaisuuden suhteen, sillä vaikka mukana on kyllä yhä tarpeetonta ja ylimääräistä materiaa, sitä on noin 60 neliön verran vähemmän kuin vielä kuukausi sitten. Aika näyttää, paljonko vielä itken pois annetun/heitetyn/myydyn kaman perään. Ja tuliko tännekin nyt tuotua ihan liikaa ja turhanpäiväistä. Ainakin juuri nyt tuo iso muovikassillinen villasukkia tuntuu hieman liioittelulta.