Hälsningar från Stockholm!
Maanantaina lähdettiin laivalla leputtamaan hermoja länsinaapuriin. Mietittiin taas, mitä tehtäisiin maissa – esikoiselle jäi viimeksi traumoja Junibackenin juna-ajelusta, johon oli sopivasti valittu kaikki lastenkirjallisuuden kauheimmat hetket, Rum för Barn tuntui jotenkin tylsältä ja vaikka kaikki ovatkin kehuneet Wasa-laivaa sekä keskiaikamuseota, niin ne nyt eivät ole ihan meidän teekuppejamme. Mutta mun lempimuseo on New Yorkin Natural History Museum ja Suomessa yksi suosikeista se Luonnontieteellinen, joten bingo: Naturhistoriska Riksmuseet Tukholmassa!
Noin 300 metrin päässä Universitet-metroasemalta sijaitseva valtava rakennus on täynnä seikkailuja. Tällä kertaa, arkisena aamupäivänä, se oli myös täynnä koululaisia (jotka sivuhuomatuksena käyttäytyivät mielestäni huomattavasti huonommin kuin suomalaiset ikätoverinsa, mutta ehkä olin vain pettynyt kun he eivät syöneet rapuja ja laulaneet snapsilauluja yhdessä monista museon eväiden syömistä varten varatuissa paikoissa). Silja Linen Värtan-terminaalista matka julkisilla maksoi 4,50 euroa per aikuinen ja kesti vaivaiset 35 minuuttia. Taksilla kuulemma olisi kustantanut noin 200 kruunua. Museo itsessään on ilmainen, paitsi Cosmonova, planetaario josta löytyy myös upea IMAX-elokuvateatteri.
Me oltiin varattu vierailulle vain pari tuntia, ja se ei muuten riitä yhtään mihinkään. Isommat pojat kävivät mummin kanssa katsomassa 45 minuuttia kestäneen A Beautiful Planet- elokuvan, joka oli kuulemma hieno. Sillä aikaa minä ja kevyen uhmaraivon voimin kulkenut kuopus kierrettiin tätä neljässä kerroksessa lapsia ja aikuisia viihdyttävää kompleksia, jonka yhdestätoista tämänhetkisestä näyttelystä ehdittiin joten kuten käydä läpi viisi. Tuolla saisi helposti kulumaan koko päivän, joten seuraavalla kerralla pitää varmaan sijoittaa ihan hotelliyöhön Tukholmassa.
Opettavaisessa ilmastonmuutosnäyttelyssä saatiin esimerkiksi seurata tornadon syntymistä ihan livenä ja se näyttely muistutti muutenkin Heurekasta – vähän taas harmitti, että vaikka virkamiesruotsin kurssilla käsiteltiinkin ympäristökysymyksiä niin tekninen sanasto ei ihan riittänyt ymmärtämään kaikkea. Museosta löytyy myös perinteiset täytetyt eläimet ja hyönteiskokoelmat (joiden ohi mun lapseni kulkivat silmät kiinni…) ja meiltä jäi kokonaan kokematta esimerkiksi Ruotsin luontoa käsittelevät osiot yläkerrassa. Oma suosikkini oli arktisten alueiden elämää kuvaileva alue, jossa on valaiden luurankoja lempimuseoni tyyliin sekä erilaisia lavastuksia luonnosta. Sen lisäksi siellä on muuten hengenvaaralliset portaat, suosittelen pitämään taaperostanne kiinni jollette halua järjestää ihan erityislaatuista lääketieteellistä näytöstä!
Voin suositella lämpimästi tätä museota kenelle tahansa. Paitsi jos sattuu olemaan jotenkin läpimätä luonnonvihaaja. Meidän lauantaiperinteisiin kuuluu aina Avara luonto, etenkin nyt kun siellä jatkuu taas upea Planeettamme Maa, ja vaikka yleensä kolmikon jatkuvat (tyhmät) kysymykset saavat pinnan kiristymään niin näitä luontojuttuja jaksan ihmetellä lasten kanssa vaikka ympäri vuorokauden. Oli siis aivan mahtavaa päästä näyttämään myös museossa lapsille niitä juttuja, joita oli juuri televisiosta katsottu (esimerkiksi pingviinit ja jääkarhut) ja huomata, että yhteisistä luontodokumenttihetkistä oli jäänyt heillekin jotain mieleen. Vuoden Kasvattaja-palkintoa odotellessa!
Museon interaktiivinen anti jäi tietenkin luku- ja kirjoitustaidottomille (puhumattakaan heidän ruotsinosaamisestaan) lapsille vähän heikoksi, mutta tylsää ei tullut. Fossiilinäyttelyssä lapset saattoi laskea lasikoppiin, jonka lattia oli peitetty hiekalla, ja antaa heille käteensä sellaiset pensselit joilla suihkia esiin dinosauruksen jäänteitä. Paljon sai koskea ja kokeilla, vaikka toki esimerkiksi täytetyt eläimet ja luurangot olivat turvassa lasivitriineissä. Paikallisten koululaisten sekoillessa ympärillä tuntui vähän vähemmän nololta, kun oma trio pudotteli pääkalloja ja tökki laavaa.
Vaikkei tämä siis ihan keskustassa olekaan, niin suosittelen silti suuntamaan Luonnonhistorialliseen museoon. Siellä on tietenkin mainio museokauppa ja monipuolinen, joskin hieman ylihintainen, kahvio. Ja tätä tietenkin kompensoi se, että museo oli muuten ilmainen ja kahden lapsen ja yhden aikuisen IMAX-liputkin olivat vain 20 euroa. Eli jää rahaa hedelmäpeleihin ja valotikkudrinkkeihin laivalla, joita voi sitten siemailla diskossa hyvillä mielin kun on päivän käyttänyt näinkin opettavaisissa merkeissä!
Periaatteen Nainen 
Päivitysilmoitus: AJATUKSIA RUOTSINLAIVALTA – Periaatteen Nainen