VUOSI SITTEN

IMG_0324IMG_0492IMG_9950IMG_9857IMG_0463IMG_0502

Nummilla vaeltavia, kilttiin pukeutuneita säkkipilliä soittavia partasuita lampaiden ja vanhojen linnojen ympäröiminä. Viskiä ja haggista. Usvaa, sadetta, muutama aurinkoinen päivä vuodessa. Näillä mielikuvilla lähdettiin vuosi sitten matkaan, kun lensin poikien kanssa kahden viikon kesälomalle Skotlantiin, jonne Käytännön Mies oli muuttanut kuukautta aiemmin töiden perässä. Eihän siellä nyt ihan sellaista ollut.

Alkushokki iski jo automatkalla lentokentältä Käytännön Miehen kotikaupunkiin, Hamiltoniin. Saimme kyydin Käyttiksen pomolta, sympaattiselta kuusikymppiseltä herrasmieheltä, joka selitti koko kaksituntisen intensiivisesti Skotlannin historiasta, nähtävyyksistä, kulttuurista, luonnosta. Harmi vain, että en ymmärtänyt sanaakaan. Vaikka kuinka höristin korviani ja yritin päätellä eleistä puhutaanko nyt lampaista vai golfista niin tämä varmasti asiantunteva ja informatiivinen luento meni kyllä pahemman kerran ohi meikäläiseltä. Kahdessa viikossa en ehtinyt tottua skottiaksenttiin joten kun lähdimme kotiin, paluumatkalla lentokentälle kävi aivan saman tavalla. Setä selitti ja minä mumisin jotain ”oh really?” tyyppistä vastaukseksi.

Eikä se Hamiltonkaan mikä svengaava suurkaupunki ollut. Vajaan 60 000 asukkaan pikkukylä sijaitsi puolen tunnin lähijunamatkan päässä Glasgowista, Emmerdale-tyyppisissä maisemissa. ”Keskustassa” oli yksi katu, jonka varrella oli pari pubia, kebabravintola, se pakollinen Marks & Spencer ja bussiasema. Kaikki meni kiinni kuudelta, paitsi valtava ASDA, ympäri vuorokauden auki ollut supermarketti. Aika nopeasti opin, että jos haluan Käyttiksen työpäivän jälkeen hetken omaa aikaa niin kannattaa suunnata sinne ASDAan ihmettelemään, miten paljon intialaisia valmisruokia voi ruokakaupasta löytyä.

Käyttiksen koti oli iso kaksio, jossa oli peribrittiläiset kokolattiamatot, asiaankuuluva kosteusongelma sekä joka nurkassa glitteriä edellisen asukkaan (”tanssijatar”) jäljiltä. Vesihanassa oli tasan kaksi lämpötilaa: Syväjäädyttävä tai ihon irti polttava. Yläkerran naapurit, joita paikalliset olisivat kutsuneet nimityksellä chavs, tenuttivat bisseä koko päivän jotta pystyivät aloittamaan humalaiset vapaapainiottelunsa niihin aikoihin, kun naapurit menivät nukkumaan. Sadepäivinä (eli Skotlannissa melkein aina) ei ollut muuta tekemistä kuin kuunnella niitä naapureita, sillä kaupungin ainoat lapsille sopivat retkikohteet olivat kirjasto ja uimahalli, mistä meidät oli jo heitetty ulos sillä perusteella, että sääntöjen mukaan yksi aikuinen ei saa uida kolmen, tai edes kahden, lapsen kanssa.

Ja nyt tämän valituksen jälkeen voisi kuvitella, että olen tosi tyytyväinen kun Käyttis muutti marraskuussa etelään, Iso-Britannian paremmille alueille?

Kuulkaa ei. Minun on ikävä Skotlantiin. Pidin Glasgow’sta tosi paljon. Kaunis, mutta rosoisa yliopistokaupuki, jossa oli lapsille paljon tekemistä ja omaperäisiä kahviloita. Ja hieno modernin taiteen museo, ihania paperikauppoja ja paljon keikkoja. Näkemättä jäi tietenkin Edinburgh, saaret ja kaikki jylhät rannikkoseudut, järvet ja ne nummet. Ihmiset olivat ystävällisiä, vaikka en ymmärtänytkään heidän puhettaan. Tai ehkä he eivät olleet ystävällisiä mutta koska en ymmärtänyt heitä niin se ei haitannut.

Hamiltonissa ei ollut juuri mitään tekemistä tai näkemistä, mutta siellä oli hulppeat juoksumaisemat, jossa jokea pitkin saattoi lenkkeillä linnalta toiselle. Siellä oli pikkukylän tunnelma, ihmiset juttelivat toisilleen ja Käyttiksen miehellä todella mukavia työkavereita. Syntinen suurkaupunki oli sopivan lähellä, ja kun lopulta pääsin, yhden lapsen kanssa kerrallaan, sinne uimahalliin niin se oli lapsista paras uimahalli ikinä. Ikävöivät sinne vieläkin.

En olisi suhtautunut Skotlantiin ollenkaan niin kriittisesti, jos olisin mennyt sinne vain lomalle. Tai no, en varmasti olisi lomallani suunnannut Hamiltoniin, mutta en olisi muutenkaan välittänyt huonosta sisäilmasta, hengenvaarallisesta vesiputkistosta, uppopaistetusta ruoasta, surkeasta säästä tai kaikesta muusta sellaisesta, josta iltaisin tilitin Käyttikselle. Mahdollista kotikaupunkiaan kuitenkin arvioi hieman tiukemmin standardein.

Lopulta kuitenkaan emme muuttaneet Skotlantiin. Vaikka harmaan saarivaltion vaihtuminen aurinkorannikon lämpöön sai hyppimään tasajalkaa, olen huomannut kaipaavani Skotlantiin. Ehdin jo vähän kuvitella, kuinka viikonloppuisin matkustaisimme ympäri Skotlantia ja veisimme lapsia vaeltamaan vuorille ja tutkimaan vanhoja linnoja. Tai kuinka voisin kutsua kavereita kylään viikonlopuksi ja voisimme mennä Edinburghiin tai Glasgowiin fiilistelemään kulttuuria ja kaunista arkkitehtuuria. Ehdin jo kuvitella itseni puhumassa skottiaksentilla. Täytyy sinne kai siis palata.

IMG_0522IMG_0355IMG_0424

IMG_9883

IMG_0230IMG_9852

THE TALL SHIP

IMG_0151IMG_0267IMG_0300IMG_0290

Nyt kieltämättä tuli sellainen huono bloggaaja-fiilis kun tajusin, että olen kirjoittamassa turistinähtävyydestä, josta mulla ei ole yhtään kunnollista valokuvaa! Vaikka käytiin siellä kahdesti! Kyse on nimittäin The Riverside Museumin taakse ankkuroidusta laivasta, joka on tietenkin täydellinen retkikohde yhdistettynä viereiseen museoon. Pihi matkaaja suosittelee tätä myös siksi, että se on (kuten museokin) ilmainen!

En oikein tiedä täyttääkö tämä  Glenlee-niminen alus kuunarin määritelmää, mutta kyseessä on joka tapauksessa massiivinen 1900-luvun alus, joka nykyään nauttii eläkepäivistään Glasgowissa Clyde-joen rannalla. Aluksen sisältä löytyy tekemistä monessa kerroksessa, erityisesti lapsille. Siellä on myös museotavarakauppa (tämä on mulle aina tärkeä osuus näissä visiiteissä) sekä kahvila, josta vajaalla neljällä punnalla sai lapsille pahvisen aarrearkun jossa oli paljon hiilihydraatteja eri muodossa, ei mitään terveellistä – aikuiset saivat voileipänsä kaveriksi salaattia suoraan pussista.

No mutta jos ei puututa ruokien ravintoarvoihin niin tämä oli yksi lapsien suosikkijutuista koko Skotlannin-matkan aikana. Vaikka kotona en millään lahjonnalla tai uhkailulla saa näitä poikia siivoamaan niin tuolla ne jaksoivat pestä laivan kantta noin kaksi tuntia, tosi onnellisina. Isot ruorit, kellot ja entisaikojen tyyliin sisustetut hytit tekivät vaikutuksen sekä sisätiloissa olleet erilaiset tehtäväpisteet, missä sai leikkiä imperialistisen ajan laivaorjaa. Myös sellainen McDonald’s-tyyppinen leikkialue lasikuution sisällä löytyi!

Jos siis menette lapsien kanssa Glasgowiin niin menette ehdottomasti sekä tähän The Tall Ship-museolaivaan että viereiseen museoon, ne ovat mitä parasta viihdettä lapsille, aikuisillekin kohtuullisen mielenkiintoisia ja hei, ilmaisia!

IMG_0269IMG_0260IMG_0262IMG_0306IMG_0276

THE RIVERSIDE MUSEUM

IMG_0160

IMG_0097

En oikeastaan ehtinyt viime syksynä kirjoitella kovin paljoa meidän Skotlannin-matkasta. Käytännön Mies asui puolen tunnin junamatkan päässä Glasgow’sta, missä me ehdittiin käydä kahden viikon aikana pari kertaa. Mun mielikuvat Skotlannista liittyivät nummilla käyskenteleviin kilttipukuisiin säkkipillinsoittajiin ja sitten Trainspotting-elokuvaan, joten olin iloisesti yllättynyt kun Glasgow paljastui erittäin lapsiystävälliseksi, kauniiksi ja monipuoliseksi kaupungiksi.

IMG_0126

IMG_0133

Jos jostain syystä eksytte Glasgowiin, käykää ehdottomasti The Riverside Museumissa. Se on ilmainen (!), sen pihalla järjestetään jatkuvasti isoja tapahtumia ja siellä on myös jättimäinen hiekkalaatikko, museon takana on The Tall Ship-museolaiva (josta lisää myöhemmin) sekä kesäaikaan ilmainen lautta joen vastarannalla sijaitsevalle Old Govan-kirkolle, joka on kuuluisa keskiaikaisista, kaiverretuista kivistään. Museossa on paitsi paljon tekemistä lapsille myös kiva ravintola ja loistava museokauppa.

IMG_0113

IMG_0142

The Riverside Museum sopii aivan kaiken ikäisille, ja aivan erityisen hyvin se sopii autohulluille. Vuoden 2013 eurooppalaiseksi museoksi valittu hieno rakennus sisältää todella kattavan kokoelman kulkuneuvoja, historiallisia lavasteita ja todella monta veturia, venettä, autoa ja raitiovaunua joiden kyytiin kiivetä. Aikuisen näkökulmasta paikka on melkoisen täynnä kaikkea ihmeellistä, ja voin muuten kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa että tuonne ei kannata hukata ketään alle kolmemetristä, siellä on todella monta takapenkkiä jonne lapsi voi piiloutua! Hieman harmittaa, että yhtä lailla mahtavaksi kohteeksi kehuttu Glasgow Science Center jäi meillä kokematta kun ajateltiin, että ensi kerralla käydään – ehkä me kuitenkin vielä palataan Skotlantiin!

IMG_0131

IMG_0138

TROON & BARASSIE

IMG_0655IMG_0527

Okei, eurooppalaisia rantakohteita miettiessä Skotlanti ei varmasti ole ensimmäisenä mielessä. Onhan se tietenkin saarella ja rantaviivaa riittää, mutta myös aika pohjoisessa. Toisaalta tunnustan, että omat mielikuvani Skotlannista olivat muutenkin sitä tasoa, että punatukkaiset karvajalat istuvat kiltit päällä juomassa viskiä nummilla – lopulta matkalla nähtiin vain yksi kilttipukuinen mies, ja sekin taisi olla turisti.

IMG_0641IMG_0647

Kun me matkattiin elokuussa Skotlantiin, oli Suomessa ollut siihen saakka ihan surkea kesä, säämielessä ainakin, ja hellepäivät pystyi laskemaan yhden käden sormilla. Ei kauheasti naurattanut, kun siitä päivästä asti kun saavuimme sateiselle saarelle oli Suomessa oikea intiaanikesä, joka tietty päättyi meidän kotiinpaluuseemme. Voin siis jo valmiiksi ennustaa, että talvesta tulee idyllisen luminen mutta sopivan lämmin, ja maaliskuussa sitten iskee jäätävä takatalvi. No, en kuitenkaan aio pelkästään valittaa huonosta mäihästäni säiden suhteen.

IMG_0525IMG_0511

Meidänkin kohdalle osui onneksi pari hellepäivää. Yhden sellaisen sain kuluttaa Skotlannin länsirannikolla, alle tunnin junamatkan päässä Glasgow’sta. En ollut lukenut Troonista tai Barassiesta mitään etukäteen, kunhan olin katsonut Google Mapsista että siellä päin on rantaa ja sinne kulki paikallisjuna kohtuullisella 13 punnan meno-paluulla. Hyppäsin junasta pois Troonin rantakaupunkia ennen keskelle Barassien nukkumalähiötä, ja yllätyin.

IMG_0509IMG_0516

Aivan huikean hieno ranta Arranin saarta vastapäätä. Mereen sai kahlata sata metriä ennen kuin vesi ylettyi polviin, oli erittäin lapsiystävällinen ranta. Simpukoita keräiltäväksi ja ainakin miljardi ällöttävältä kuulostavien hiekkamatojen synnyttämää kakkakikkareen näköistä hiekkakasaa rikottavaksi. Kun tein myöhemmin samaisen retken lasten kanssa, oli rantaan ajautunut myös melkoinen määrä meduusoita, jotka sekä kiinnostivat poikia että herättivät kauhua.

IMG_0763IMG_0706

Barassiessa ei ole juuri muuta kuin upea ranta ja hieman kälyinen leikkipuisto, mutta rantaviivaa seuraamalla päätyy hyvin nopeasti Troonin kylään, joka ainakin kesäisin on skottilaisten suosima retkikohde. Sieltä löydettiin niin paikallinen luomuherkkuja tarjoava perhekahvila, jäätelöbaari kuin monta kivaa kahvilaa, joissa oli tarjolla muutakin kuin uppopaistettua pubiruokaa. Troonin rantabulevardin  varrella oli myös matkan vaikuttavin leikkipuisto, jossa äidit saattoivat nauttia meren tuoksusta samalla kun lapset putoilivat kiipeilytelineistä.

IMG_0718IMG_0725

Tämä retki rannalle oli ehdottomasti yksi matkan kohokohtia. Lapset pääsivät ensimmäistä kertaa hyppimään valtameren aaltoihin, oli päivä jolloin poikkeuksellisesti ei satanut vaan aurinko paistoi ja saimme nauttia palasen kesää, ja sulauduimme lomailevien skottiperheiden joukkoon hyvin. Ihmiset olivat hyväntuulisia, koirat juoksivat vapaina vesirajassa ja me rakentelimme hiekkakakkuja hienoilla linnaämpäreillä tai vaihtoehtoisesti yritin vakuutella Ompulle, että ne limaläjämeduusat eivät yhtäkkiä hyökkäsi kimppuun ja polttaisi lasta niin, että pikkuveljen pitäisi pissata päälle.

IMG_0765IMG_0538

Käsittääkseni lyhyen lauttamatkan päässä sijaitseva Isle of Arran on vieläkin vaikuttavampi paikka, ja jos kesällä tahtoo tutustua paikkoihin vähän kauemmin, kannattaa hotellihuone varata hyvissä ajoin. Me oltiin liikkeellä kuukautta ennen matkaa, mutta kaikki huoneet olivat jo buukattuja, muutamaa parin tonnin kartanoa lukuunottamatta. Troon tuntui täydelliseltä rantakohteelta noille leveysasteille – rento rantakylä, ei muuta tekemistä kuin istua hiekalla ja syödä jäätelöä. Jos siis joskus käytte Glasgow’ssa kesällä, kannattaa varata päivä aikaa hiekkamadoille ja meduusoille.

IMG_0748IMG_0698