MORRISONS

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yhdellä osalla ylipitkäksi venynyt ruokakauppatrilogiani on tullut päätökseen. On aika esitellä Morrisons, tuo brittituotteiden keidas Gibraltarin puolella. Tämä ”musta hevonen” löytyi kunnolla vasta nyt keväällä, sitä ennen yhden epäonnisen jouluaatonaaton ostoskierroksen takia pidin paikkaa ihan surkeana. Mutta sittemmin olen rakastunut tähän kalliiseen mutta ah-niin-ihanaan kauppaan, joka saa erityisesti laiskan kokin sydämen sykkimään. Kaikkea mahtavaa – ja valmiina!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Morrisonin valmisruokavalikoima on ilahduttava. Löytyy runsaasti valmiita annoksia intialaista ruokaa ja peribrittiläisiä aterioita, mahtavia paistovalmiita pizzoja – erityisesti 90 pennyn arvoiset ”pikkupizzat” ovat yksi lasten lempivälipaloista. Kasvissyöjälle löytyy ainakin kuutta erilaista hummusta, vegaanista Wiener schnitzeliä ja ihania intialaisia kasvisherkkuja. Ja jos haluaa leikkiä itse ruoanlaittoa, löytyy supermaukkaita valmiita kastikkeita ja marinadeja ja sellaisia ”lisää vain vesi”-vaihtoehtoja. Koska en voi tarpeeksi korostaa miten vähän motivaatiota mulla on ruoanlaittoon (paitsi tietenkin pitää perhe hengissä), niin yhtä paljon rakastan Morrisonin valikoimaa näissä aika monipuolisissa valmisaterioissa. Ei todellakaan mitään mikroruokia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Morrisonilta löytyy usein myös hyviä marjoja (ironista kyllä, Espanjasta ei tunnu saavan ikinä hyviä mansikoita!) ja yrttejä. Morrisons kuitenkin kärsii eniten eristäytyneestä maantieteellisestä sijainnistaan, sillä tavarat tuntuvat loppuvan heti. Hyllyt ovatkin usein tyhjiä useammasta tuoteryhmästä, jonka takia arkiostokset tehdään usein esim. Carrefourissa sen sijaan, että mentäisiin kokeilemaan onnea Morrisonille – se kun tarkoittaa usein uutta kauppareissua esimerkiksi toiseen Gibraltarin vakiokaupoistamme, Eroskille. Todettakoon, että Gibraltarin ruokakaupat ovat aika pitkälti näissä kahdessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Morrisonilta haenkin ns. guilty pleasure-herkkuja. Kuten Rice Crispie Treatseja, noita vaahtokarkin ja riisimurojen ällömakeita yhdistelmiä. Ja Crumpetseja, paksuja paahdettavia leipäsiä jotka vaativat kaverikseen aitoa voita, näihin ihastuimme talvella Lontoossa. Smirnoff Iceä; tiedän, tiedän, ihan teinien juttu nämä limuviinat mutta minkäs teet. Ja Finders Keepers-valkosuklaakeksejä, joihin niin ikään rakastuimme Englannin-matkalla. Näitä ei tietenkään kuvauspäivänä ollut. Sen lisäksi kosmetiikan kuten shampoiden ja hoitoaineiden suhteen Morrisonilta löytyy harvinaisempia herkkuja, ja kaupassa on myös pieni, kätevä apteekki.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lihansyöjälapsille Morrisonin pihvit ovat lempiruokaa, ja lihatiskin kinkku on kuulemma vertaansa vaille. Itse olen koukussa Morrisonin suolattuihin cashewpähkinöihin ja lohelle tarkoitetulle teriyaki-kastikkeelle. Mutta usein kun menemme Morrisonille, kaikki on loppu. Sitten harmittaa. Mutta Morrisonille onkin kiva usein mennä vain ihmettelemään ja tekemään kalliita heräteostoksia. Kaupan yhteydessä on myös harvinainen pieni kukkapiste, lastenvaatekauppa, apteekki sekä kahvila, jossa tarjoillaan epäterveellisiä annoksia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt olen tehnyt osuuteni esitellessäni kaikki oleellisimmat ruokakaupat 10 kilometrin säteellä La Líneasta. Toki meillä on myös Lidl, Día ja muutama muu halpaketju,  kauppahalli ja…äh, ehkä sitä pitää vielä kirjoittaa lisää!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

EROSKILLA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkästä aikaa rakastetun supermarkettisarjan jatkoa! Viimeksi käytiin Mercadonassa, joka on samalla tavalla ”lähikauppa” meille kuin Eroskikin. Oikeastaan Eroskiin on 400 metriä pidempi matka kuin Mercadonaan ja sinne pitää jopa mennä kahden passintarkastuksen läpi, mutta silti se on ”henkisesti” hieman lähempänä. En tiedä, miksi brittiläinen valikoima puolivalmisteineen puhuttelee minua enemmän kuin espanjalaisten paikalliset herkut. Onhan siinä muutenkin oma eksotiikkansa, että pitää kävellä toiseen valtioon ostoksille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eroski on hieman kalliimpi kuin Espanjan puolen kaupat. Nyt, kun punnan kurssi on laskenut laskemistaan (mikä on huono asia meille kaikkialla muualla paitsi Gibraltarin puolella olevissa kaupoissa), ei shoppailu kirpaise enää ihan samalla tavalla mutta välillä kurssi on aiheuttanut ikäviä yllätyksiä kassalla. Nykyään Eroskista harvoin tulee tehtyä päivittäisostoksia, vaan sinne mennä hakemaan ”täsmätuotteita”. Esimerkiksi leipää en juuri Eroskista osta, sillä siellä ei ole omaa paistopistettä vaan ”tuoreita leipiä”, jotka ovat olleet ennätyksellisen usein homeessa…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eroskilla myydään Waitrosen tuotteita, ja Waitrosen purkkitonnikala onkin toistaiseksi ainoa (monista kokeilemistamme merkeistä) joka on syömäkelpoista. Eroskilta saa pakkasesta parasta luomupinaattia pinaattilettuihin. Eroskilta ostetaan myös levite eli spreadable, joka on lähimpänä ikävöityä Oivariiniä mitä täältä päin Eurooppaa löytyy. Eroskilla on myös mahtavia intialaisia eineksiä sekä loistavaa jauhelihaa. Myös Muttin pizzakastike ja soijanakit ja näkkileivät ovat asioita, joita haetaan aina Eroskilta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eroski onkin vähän hassu ”jokaiselle jotakin”-paikka. Valikoima tuotemerkkien osalta ei ole kovin hyvä, mutta siellä on huomioitu erikoisruokavaliot ja etenkin kasvissyöjät ja vegaanit todella hyvin, toisaalta esimerkiksi Gibraltarilla elävää ortodoksijuutalaisten yhteisöä on muistettu laajalla valikoimalla Kosher-tuotteita. Harvassa paikassa on näin hyvin saatavilla erilaisia luomutuotteita, ja pakasteissa on valmisruokaa juuri vegetaristeja varten monta hyllyä. Ottaen huomioon, että kauppa itsessään ei ole kauhean iso, on monipuolisuus ilahduttavaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka mä fiilistelen vegevalikoimaa, lienee Eroskin todellinen myyntivaltti kuitenkin viina. Olen pari kertaa suorastaan harmitellut, että kun en oikeasti juo kauheasti alkoholia (puhun paljon enemmän viinistä kuin sitä oikeasti kulutan!) enkä polta tupakkaa, jää tästä Gibraltarin verottomuudesta saatava hyöty kokonaan käyttämättä. Täällä on viina ja rööki halpaa. Eroskilla ei myydä savukkeita vaan ne pitää ostaa kulmalla sijaitsevasta kaupasta tai kioskista (vertailun vuoksi kartonki Marlboroa on n.29 puntaa eli about 32 euroa) mutta viinaa, viina siellä on! Noin kaupan kokonaispinta-alaan suhteutettuna niin nesteet on varsin hyvin edustettuina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kasvikset ja hedelmät eivät ole Eroskilla kauhean hyvin edustettuina. Se on vähän sekatavarakauppamainen, sillä siellä on pieni ja omituinen leluosasto, pieni osasto kaikelle epämääräiselle kuten mikroille, astioille ja kynille, ja sitten muutama hylly vaihtuville sesonkituotteille. Tällä hetkellä pääsiäiskoristeiden tilalle on tuotu uimakamat, joita varmaan pidetään esillä aina syksyyn asti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEroskin oli tarkoitus olla viimeinen osa tätä huikean suosion saavuttanutta postaussarjaa, mutta luultavasti esittelen meidän uuden suosikkikauppamme, joka sekin sijaitsee Gibraltarilla. Valikoiman erot ovat kyllä melkoiset, vaikka konkreettinen etäisyys Espanjaan onkin lähes olematon. Espanjalaisten perussuosikit kuten tortillat ja äyriäiset löytyvät kyllä Eroskiltakin, mutta verrattuna espanjalaisiin kauppoihin on valikoimassa paljon enemmän puolivalmisteita ja erilaisia einesaterioita. Sen sijaan suomalaisia karkkihyllyjä olen kaipaillut joka kaupassa, sillä täällä karkkien suhteen valikoima tuntuu paljon tylsemmältä. Onneksi on erikseen karkkikaupat – pitäisikö nekin käydä vielä läpi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

MERCADONA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun julkaisin ensimmäisen kauppareportaasini Carrefourista, vähän hävetti. Ketä nyt kiinnostaa, lukea ruokakaupoista (paitsi siis mua, tietenkin)? No, siitähän tuli yksi suosituimmista postauksista koko syksynä. Nyt on kauheat paineet! Tänään esittelen nimittäin Mercadonan. Tällä kertaa kyseessä on siis paikallinen ketju, jolla on yli 1600 liikettä ympäri Espanjaa. Kyseessä on yksi maailman suurimmista perheyrityksistä, joka on (jos Wikipediaa on uskominen) saanut alunperin nimensä sanoista Mercat de dona, naisten markkinat. Sanoisin, että mummojen markkinat…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meidän lähin Mercadona eli näin meikäläisten kesken ”Merccis” sijaitsee n. 800 metrin päässä kotoa. Kauppa muistuttaa monella tapaa vanhaa kunnon Herttoniemenrannan S-Markettia, jossa olen asioinut elämäni aikana satoja kertoja. Mutta huolimatta tästä yhteneväisyydestä minun ja Mercadonan suhde ei alkanut kovin hyvin.

Kun saavuimme ensimmäisen kerran Espanjan kotiin yli kaksi vuotta sitten, pöllähdimme paikalle kesken arkipyhien. Kaupat olivat kiinni huikeat kolme päivää putkeen, ja vaikka vain kilometrin päässä rajan toisella puolella olisi ollut Gibraltarin ruokakaupat auki, olivat kaikki La Línean paikalliset ilmeisesti päättäneet paastota siihen asti että pääsevät lähikauppaansa. Kun sitten vierailumme kolmantena päivänä Käytännön Mies palasi töihin, minä jäin yksin kolmikon kanssa vieraaseen kaupunkiin, typötyhjän jääkaapin kanssa.

Niinpä tein sen virheen, että lähdin kolmikon kanssa suunnistamaan Google Mapsin kanssa Mercadonaan lounasaikaan. Paitsi että olimme valmiiksi nälkäisiä ja kiukkuisia, jo tuo alle kilometrin matka oli ihan kauhea. Kadut ovat kapeat eivätkä todellakaan suunniteltu lastenrattailla rullailuun, liikenne kaoottista ja olin ihan varma että joku lapsista jää auton alle ennen kuin ehdimme edes kauppaan saakka, nälkäiset ihmiset tönivät matkalla. Ja kun pääsimme perille, emme mahtuneet liikkumaan kaikkien raivokkaiden mummojen keskellä. Kaupan sisääntulo oli tukittu vedettävillä ”mummokärryillä” ja minä en pystynyt työntämään rattaita ja samalla vetämään ostoskoria ja kaikki lapset karkailivat…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

… Ja aloin itkeä pakasteosastolla. Koko kauppa oli täynnä vieraita tuotteita. Kalaa kaikissa mahdollisissa muodoissa, tuoreena, pakasteena, säilykkeenä. Mutta ei lohta vaan äyriäisiä ja omituisia jostain sadan metrin syvyydestä kaivettuja rumiluksia. Ei yhtään tuttua tuotemerkkiä, ei Dr. Oetkerin pakastepizzoja, ei edes tuttuja karkkilaatuja. Kaikki outoa ja niin kovin espanjalaista! Vaikka sittemmin olen oppinut tekemään ostokseni myös Mercadonassa niin muistan elävästi sen epätoivon kun en löytänyt koko kaupasta yhtään mitään syötävää vaikka hyllyt notkuivatkin ruokatarvikkeita, ja kuinka kulttuurishokki iski avokämmenellä molempiin poskiin.

Nyttemmin suhteeni Mercadonaan on vähemmän dramaattinen. Koska sinne on yhtä toivotonta mennä autolla kuin rattailla, siellä tulee käytyä harvemmin. Kuitenkin on muutama syy, minkä takia Mercadonaan kannattaa aina mennä: Mercadonan kosmetiikkaosasto on pieni, mutta ihana! Kaikki on halpaa, mutta hintaan nähden yllättävän laadukasta. Olen löytänyt sieltä loistavaa kasvorasvaa sekä mahtavia meikkejä. Mercadonassa on appelsiinimehukone! Se ei tosiaan ole halvinta eliksiiriä mutta kukapa ei rakastaisi tuorepuristettua appelsiinimehua? Sen lisäksi Mercadonan oman merkin Crema Catalana on crema catalanoista parasta ja leipäosastolta löytää usein lempileivonnaistani, portugalilaista pasteis de nataa. Poikien lempilihaa ovat juuri Mercadonan ”pikkupihvit” eli mini-hampurilaisiin sopivat jauhelihapihvit, jotka eivät kuulemma ole yhtä hyviä muualta ostettuina. Sen lisäksi vihannesosasto on erinomainen ja hintataso sellainen, että kassalla aina hymyilyttää. Tai yleensä ei hymyilytä, sillä asiakaspalvelu Mercadonassa on sellaista suojatyöpaikkatasoa, mutta enhän mä sinne menekään passattavaksi vaan ostamaan ruokaa.

Ihan vielä en ole sinut sen hyvin paikallisen valikoman kanssa. Ostan vain tiettyjä tuttuja tuotteita, enkä ole lähtenyt soveltamaan. Kalatiski on jäänyt toistaiseksi hyödyntämättä kokonaan ja alati laajentuva vegaanivalmisteidenkin osasto jäänyt vain ihailun asteelle. Koska hienoa, että tällainen koko kansan kauppa on alkanut nostaa esille seitaneita ja muita vegevaihtoehtoja! Muutos tulee myös Espanjaan, Mercadonan kautta ehkä? Jonain päivänä ehkä repäisen ja otan mallia paikallisten ostoskoreista, mutta toistaiseksi pysyn turvallisessa noin 20 tuotteen valikoimassa, joita meille hankitaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

CARREFOUR, VÄHÄN NIINKU CITYMARKET

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tiedän, te olette kaikki henkeä pidätellen odottaneet, että julkaisen ensimmäisen osan legendaarisesta ruokakauppaesittelystäni, eikö niin? No, voitte lopettaa jännittämisen, tässä se tulee: tulkaa mukaani kurkistamaan Carrefouriin! Kyseessä on tämä ranskalainen kauppajätti, jolla on useampi automarketti myös meidän kulmilla. Nyt kun meillä vihdoin on auto käytettävissämme, suoritetaan suurin osa ruokaostoksista juuri Carressa – niin kuin tätä rakasta ruokakauppaa tuttavallisesti kutsumme, jopa kuopus osaa reitin Carreen… Kun saavuimme tänne Etelä-Espanjaan ensimmäisen kerran aika lailla tasan kaksi vuotta sitten, oli käynti Carressa usein mulle pieni palkinto kun olin selvinnyt päivästä. Kaunis kävelymatka merenrantaa pitkin, sitten pyörimistä kaupassa ja taksilla kotiin. Nyt ruokaostoksista puuttuu moinen glamour, mutta Carrefour on yhä suosikkikauppani, varsinkin suuren valikoimansa ansiosta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten automarketeista yleensä, myös Carrefourissa myydään suunnilleen kaikkea. Yleensä Carrefour-käynnit tulevatkin vähän suunniteltua kalliimmiksi, kun mukaan tarttuu tyynyjä tai kaiuttimia tai astioita. Tässä kuussa sieltä on hankittu mm. tekokuusi, joululahjoja, pyjamia ja joulukortteja, jotka maksoivat niin paljon että meinasin alkaa itkeä kassalla (en kuitenkaan kehdannut enää palauttaa niitä, joten muutamat suomalaiset ystävät ja sukulaiset saavat sitten melkein kymmenen euron arvoiset joulutervehdykset…). Toisaalta hyvää levitettä tai halpoja pähkinöitä sieltä ei saa, joten niiden perässä mennään sitten eri kauppoihin, kuten esimerkiksi Lidliin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse arvostan Carrefourissa erityisesti kansainvälisten ruokatarvikkeiden osastoa, jonka Lattari-hyllyistä löytyy frijoles refritos-purkkipapumössöä sekä platanitos-banaanichipsejä. Toistaiseksi ainoa löytämämme suomalainen tuote on Fiskarsin sakset. Muita lempiosastojani ovat, niin epäekologista kuin se onkin, pesuaineet. Usein valitsemme suosikkipesuainetta kuopuksen kanssa erilaisia pulvereita ja nesteitä haistellen ja herätämme ehkä hieman kyseenalaista huomiota. Yhtään vähemmän eivät kyllä ihmetelleet kun hilluin siellä lauantairuuhkassa kameran kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Carrefourista ostan usein tonnikalaa, sillä tonnikalapihvi maksaa noin kolme euroa – Suomessa hinta on ainakin kolminkertainen. Hamstraan nykyään myös pakastealtaasta kasviskevätkääryleitä, joka on ehkä paras (ja täällä myös ainoa) eines mitä vegetaristeille on tarjolla. Vahinkojakin välillä sattuu: kerran ostin vahingossa lapsille kalapuikkojen sijaan friteerattua kalmaria, kun en lukenut tuotetekstiä huolella. Lapset eivät huomanneet eroa, onneksi. PMS-oireita hoidan toisinaan Oreo-juustokakulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt olen jo tottunut täkäläisiin tapoihin, mutta ensimmäisillä kerroilla olin hieman hukassa espanjalaisessa supermarketetiketin kanssa. Sisääntullessa isot laukut ja reput pitää laittaa muovikassiin, joka sinetöidään. Kasviksia ja hedelmiä ei punnita itse, vaan he-vi-osaston keskellä on piste, jossa joku henkilökunnan edustaja sitten punnitsee ja sinetöi pussit. Kunhan ehtii. Kassalle muodostetaan yksi jono, josta sitten kiltisti mennään sille kassalle jonne näyttö käskee. Jos kassa lyö jotain väärin tai tuotteessa on väärä hinta, hän ei sitä korjaa, vaan käskee kassojen ulkopuolella olevalle asiakaspalvelupisteelle, missä sitten saa jonotella 20 minuuttia jonkun kahden euron hinnankorjauksen takia. Arvaatte varmaan, että usein vain nielen tappioni ja annan olla. Ylipäänsä vitsailemme aika paljon paikallisesta asiakaspalvelusta, sillä kassahenkilökunnan työmoraali ei ole järin korkealla vaan välillä he häipyvät juttelemaan keskenään tai unohtuvat tutkailemaan kynsiään. Toisaalta eihän meillä nyt ole mikään kiire.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Carrefourissa on siis kaikki isoa, onneksi myös viiniosasto. Joka kerta kassalla hintataso ilahduttaa, sillä ruoka on Espanjassa kyllä huomattavasti halvempaa. Periaatteessa meillä menee kuussa ruokaan saman verran rahaa kuin Suomessa, mutta käytämme laadukkaampia raaka-aineita ja käymme enemmän ulkona syömässä. Kaipaamme totta kai paljon myös suomalaisia tuotteita enkä ole esimerkiksi vielä uskaltautunut leipomaan täällä, mutta pikku hiljaa laajennamme repertuaaria uusien raaka-aineiden ja tuotteiden puolelle. Tuota kinkkujuttua emme kyllä vielä ole tajunneet ollenkaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA