LIIAN HYVÄ RUPLAN BRUNSSI

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvät uutiset: Ruplan brunssi lienee Helsingin paras vegaaninen brunssi.

Huonot uutiset: Toiminta nykyisissä tiloissa Hesarilla (tarkalleen ottaen Helsinginkatu 16) loppuu tammikuussa, eikä tulevaisuudesta ole vielä tietoa.

Nyt kun voin vihdoin liikkua muutenkin kuin ryömien viime sunnuntain brunssin jäljiltä, haluan kertoa teille siitä kaiken. No oikeasti kerrottavaa ei edes ole kauheasti: Ruplan 23 euroa maksava brunssi, joka on erittäin kasvispainotteinen (sunnuntaina tarjonta oli karitsaa lukuunottamatta vegaaninen) on aivan mielettömän hyvä. Yhteen pöytään koottu suolainen buffettarjonta teki vaikutuksen terveellisyydellä, kauden kasviksilla ja monipuolisilla mauilla, ja käytännön asiat toimivat niin hyvin että jouduin oikein miettimällä miettimään sitä perinteistä kritiikkiä brunssiarviooni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No mistä sitten voisi valittaa? Ehkä siitä, että mm. galleriana ja pop up-kauppana toimiva Rupla ei nyt ole mikään tunnelmallisin brunssipaikka (mutta riittävän toimiva ja tilava) ja muutamissa ruoissa ottimina oli tavalliset aterimet, joka aiheutti hieman sotkua ja hidastelua linjastossa. Muuten tuntuu kuin Ruplassa olisi luettu ajatukseni, tai ainakin valitukseni muilta brunssikokemuksilta: Ruoat oli merkitty ja nimetty selkeästi, ja rasti ruutuun-periaatteella kerrottiin mille ruokavalioille ne sopivat. Ilahduttavan usein kaikki ruudut oli rastittu, jolloin ruoka sopi niin vegaaneille kuin keliaakikoille. Sen lisäksi ruokaa täydennettiin koko ajan, esimerkiksi aivan taivaallisen ihania smoothieita (vihermehumainen versio sekä marjaisempi vaihtoehto) tuotiin kannutolkulla tiskiin koko ajan, eikä mikään ruoka tai juoma loppunut kesken brunssibakkanaalien.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omat suosikkini pöydässä, jossa oli pääasiassa kylmiä ruokia lämmintä karitsaa sekä sienimuhennosta lukuunottamatta, olivat makeudella leikittelevä linssibataattimössö sekä täydellinen pico de gallo. Valikoimaa oli riittävästi, sillä söin itseni vuosisadan ähkyyn. Bataattia ja perunaa oli käytetty runsaasti, tahnat olivat erinomaisia ja tarjolla oli kahta leipää. En kaivannut lautaselleni croisantteja enkä lohta enkä mitään perinteisiä aamiaisemmeitä kuten jogurttia, vaan kahdessa kattauksessa eli kello 11 ja 13 tarjoiltava brunssi ajoi asiansa lounasmaisena ruokaorgiana, jonka avulla voisi valmistautua vaikka talviunille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Parasta olivat ehdottomasti jälkiruoat. Vegaaniseuralaisen silmät laajenivat kun hän kuuli, että ikkunalle asetetut kakut olivat kaikki vegaanisia. Itsekin olin tähän erittäin tyytyväinen katsottuani edellisenä iltana Netflixin The Game Changers-dokumentin, joka ainakin väliaikaisesti vähensi juuston- ja kalanhimoani. Porkkanakakku on ollut vuosien ajan leipomisbravuurini ja alkoi hävettää, että Ruplan vegaaninen versio oli about yhtä herkullista kuin omani, jonka salaisuus on noin puoli kiloa voita sekä sata purkkia tuorejuustoa. Vegaaninen banoffee ei eronnut eläinproteiinien avulla valmistetusta banoffeesta millään lailla. Suklaakakku oli tuhtia tavaraa, raakamarjakakkuun asti ei enää vatsalaukkuni venynyt. Jouduin kierimään kotiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruplaa on siis pakko suositella. Se oli muistutus siitä, miten hyviä ruokia saa aikaiseksi simppeleillä, kasvisperäisillä raaka-aineilla ja jos vaan voisin, vetäisin siellä kerran viikossa ruokaöverit ja sitten paastoaisin loppuviikon. Pöytä kannattaa varata ja käydä kokeilemassa omaa turnauskestävyyttään ennen vuodenvaihdetta, ja samalla toivon joululahjaksi että Ruplalle löytyisi uudet tilat ja voisin ottaa tästä brunssista itselleni perinteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

VEGEBUFFETISSA TUKHOLMASSA

P9225165.jpeg

Dylanin brunssin lisäksi söin viikonloppuna vuorokauden sisällä kahdessa muussakin buffetpöydässä. En voi suositella, oli ihan puhdasta itsensä kiusaamista eikä pitopöydistä päässyt nauttimaan aivan täysillä kun oli jo alkupalojen kohdalla valmis luovuttamaan. Tukholmassa paikallinen ystäväni toimi laupeasti oppaanamme, vaikka minä ja seurueeni, eli kolme enemmän tai vähemmän krapulan ja humalan välimaastossa häröillyttä bloggaajaa joiden kanssa jaoimme hytin M/S Romantic-faniristeilyllä, olimme aika lailla sietämättömiä huonoine vitseinemme. No, asiaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tukholmantietäjä suositteli meille lauantain pikavisiitille Herman’sin vegebuffettia, jota tarjoillaan Södermalmilla sijaitsevassa ravintolassa viikonloppuisin aina kello yhdestätoista iltayhdeksään; arkena lounasbuffet on katettu klo 11-15. Hintaa herkuttelulle tulee 220 ruotsin kruunua eli noin 20 euroa per naama, joka on ruoan laatuun ja Tukholman yleiseen hintatasoon nähden mielestäni oikein kohtuullinen. Kylmiä ja lämpimiä ruokia sisältävän buffetpöydän lisäksi siihen sisältyy vesi ja kahvi/tee. Sanomattakin selvää, että täällä oli tarjolla iKaffea.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pöytävarausta suositellaan lämpimästi: me saimme istua tunnelmallisessa ”kasvihuoneessa” josta avautui upeat näkymät pitkin kaupunkia ja Gröna Lundiin, jonka raivohullujen laitteiden katselu ei varsinaisesti parantanut valmiiksi hieman heikkoa oloa. Ja rehellisesti sanoen vaikka ruoka oli mitä maukkainta, niin linssit ja terveelliset marinoidut kasvikset ja thaimaalainen keitto eivät ehkä olleet sitä ruokaa, mitä kohmeloinen ruumiini tarvitsi. Mutta hyvää se oli – eikä siis sitä ”vegaanihyvää”, jossa kasvisruokailijat joutuvat aina asettamaan riman lähtökohtaisesti vähän alas päin mitä tulee makuelämyksiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruoan osalta valikoima oli monipuolinen ja maukas. Ei liian mausteista vaan juuri sopivaa niin, että nenä alkoi vähän vuotaa. Herkullista hummusta, hyviä salaatteja ja esimerkiksi ihana kasvispiiras, joka oli kuin brittiläisestä pubikeittiöstä (tämä oli siis kehu). Lisäksi tiskillä oli kevyttä keittoa, pastaa, intialaista pataa, rustiikkista artesaanileipää lisukkeineen sekä pikkelöityjä kasviksia, saleettia ja siemeniä. Jos olisin jaksanut, olisin ehdottomasti ostanut kahvilanakin toimivan Herman’sin tiskiltä myös kakkua.

Erityisesti Viking Linen laivoilla saapuville sijainti on aivan huikea. Hyvin valmistettua kasvisruokaa (valtaosa vegaanista) jossa kokit ovat ymmärtäneet hyvin maustamisen päälle. Vatsa tuli täyteen ruokaa, joka oli vähän liian terveellistä olotilaan nähden, mutta jota uskallan kyllä suositella jopa lihansyöjille. Että smaklig måltid itse kullekin!

LAUANTAIBRUNSSI: RAVINTOLA DYLAN

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helsingissä harvempi brunssi avaa ovensa jo kello 10.30, mutta Etelärannassa sijaitseva Block by Dylan auttaa niitä, joita nälkä vaivaa jo aamupala-aikaan. Kuten allekirjoittanutta eilen. Olen käynyt Dylanin brunssilla viimeksi vuonna 2012 Arabianrannassa, jolloin brunssi oli edellä aikaansa: just niitä mun lempijuttuja kuten tahnoja ja sellainen jälkiruokapöytä, jonka edessä kaltaiseni sokerihiiri lakoaa. Näitä löytyy yhä, vaikka moni muu brunssipaikka on ehkä onnistunut tuomaan brunssipeliin uusia valttikortteja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Dylanin brunssi on selvästi lapsiperheiden suosiossa, enkä yhtään ihmettele. Kun buffetpöydästä löytyy mac & cheese-juustomakaronia, munkkeja ja vohvelirauta, jossa leikkimielisesti voi kilpailla vohvelin tuunaamisella, niin tämähän sopii erinomaisesti nuoremmillekin brunssailijoille. Lauantaiaamupäivänä paikalla olikin runsaasti perheitä ja isoja seurueita – pöytävaraus vaikuttaa olevan suositeltava, joskin itse kahden hengen seurueemme pääsi sisään varsin mutkattomasti. Palvelu oli sujuvaa, henkilökuntaa oli riittävästi ja Block by Dylan-ravintolassa riitti tilaa; miljöö ei ehkä ole tunnelmallisin, mutta ahdasta ei tullut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Brunssin hinta oli erittäin kohtuullinen 21,50€ per henkilö, ja lapset maksavat 1€ per ikävuosi aina 10-vuotiaiksi asti. Mitään kuohuvaahan ei tähän kuulu, mutta hinta-laatusuhde oli niin hyvä että hämmästelin brunssin hiljaisuutta. Dylanin brunssille kannattaa saapua tyhjällä vatsalla, sillä valikoima on niin laaja, että käydäkseen koko pöydän läpi täytyy olla jo harjaantunut herkuttelija. Itse jouduin kyynel silmässä jättämään välistä vohvelit ja tuulihatut, sillä en yksinkertaisesti pystynyt syömään kaikkea mitä teki mieli. Ja uskokaa pois, olen treenannut tätä lajia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitään kulinaristista hifistelyä ei Dylanilta voi odottaa, vaan nyt mennään enemmän määrällä kuin laadulla. Se ei kuitenkaan haitannut: tällä kertaa tultiin tankkaamaan eikä maistelemaan uusien makuyhdistelmien perässä. Salaattipöytä ei osoittanut suurinta mielikuvistusta ja lämpimät ruoat (esimerkiksi kebabia, halloumitaboulehia ja sitä juustomakaronia) eivät nyt kiljuneet mitään suuria makuelämyksiä. Itse kaipasin perinteisen brunssipöydän antimia kuten kalaa, mutta kuten sanottu, farkkujen ylimmät napit oli pakko avata brunssin päätteeksi. Isolla seurueella Dylan on turvallinen valinta, sillä jokaiselle löytyy varmasti jotakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Plussaa erityisesti runsaasta hedelmävalikoimasta ja loputtoman laajasta jälkkäritarjonnasta. Juomapuolella oli vesien lisäksi tarjolla raikasta marjamehua. Mitään visuaalista ilotulitusta ei brunssi tarjonnut, sillä asetelma oli työmaaruokalatasoa ja astioista tuli kouluruokailu mieleen, mutta kyseessä olikin perinteinen buffet. Kaikki perusasiat olivat kunnossa, joten Dylanin brunssia voi suositella kaikille matalan kynnyksen brunssia kaipaaville.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun haluan vihkiä lapset brunssiharrastuksen pariin, Dylan on varmasti erinomainen paikka aloittaa harjoittelu. Ja jos joskus kaipaan viikonloppuaamuna brunssia, jossa voi isommallakin porukalla rauhassa syöpötellä ja samalla sosialisoida, siihenkin Dylan sopii loistavasti, Kaikin puolin siis toimiva kokonaisuus, ainakin kasi puolen arvoinen suoritus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

PERINTEINEN FAZERIN BRUNSSI

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päädyin taannoin brunssille Kluuvikadun Fazerille, jolla on oma kannattajakuntansa ja suoranainen kulttimaine – siinä määrin, että pitää kai olla kiitollinen että sai paikan ilman pöytävarausta. Moni epätoivoinen jäi rannalle, joskin paikan ystävällinen (ja alimitoitettu) henkilökunta kiltisti antoi vinkkejä lähiseutujen brunssipaikoista. Tämä ei ollut ensimmäinen, eikä varmaan viimeinenkään kerta Fasulla, mutta ei se ihan omaksi brunssisuosikiksi taivu. Tämä tietenkin on ehkä vähän epäuskottava lausunto, ottaen huomioon että tuolla brunssilla söin niin paljon että seuraavat päivät menivät sulatellessa ja ruokailun loppuvaiheessa en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, että miksi teen itselleni näin.

Otetaan taas vanha kunnon hampurilaismalli käyttöön mitä tulee brunssiarvioon, ja aloitetaan kehuista: Ihan ensimmäiseksi pitää ylistää juomatarjontaa. Ottaen huomioon miten paljon purnasin Sunnin mehulasillisen hinnasta, voin kehua että Fazerilla tarjonta oli kertakaikkisen hyvä: mehua, itsetehtyä lemonadea, terveellistä smoothieta ja teetäkin kahta eri tyyppiä. Plussaa ehdottomasti todella maukkaasta tuorepuurosta, eikä oikeastaan mauissa ollut muutenkaan mitään vikaa, ainakaan mitään pahanmakuista en lautaseltani löytänyt. Letut, hillolla ja kermavaahdolla tietenkin, ovat sellainen päätös brunssille ettei tarvinnut edes katsella kakkupöytään (jossa tällä kertaa näytti olevan mansikkakakkua, joku marjainen moussekakku ja konvehteja, jotka luultavasti olivat jotain ananaksenmakuisi hylkiöitä joulupakkauksista). Seura kehui skagenia, ja sanoisin että ähkyn perusteella yleisarvosana kohoaa jonnekin kasin pintaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta eihän se olisi kaupungin kiertävä brunssikriitikko (tai brunssikuningatar, arvonimi, jota aion suuresti vaalia!) jollen keksisi valitettavaa. Fazerin brunssilla tarkastajan silmiin osui ikävän paljon korjattavaa. Hinta 25,90 euroa on yläkanttiin kattauksen huomioon ottaen. Ylipäänsä tuli hieman olo, että nyt ahnehditaan. Enkä tarkoita siis asiakkaita tiskillä vaan konseptia, jossa paikka oli koko ajan ääriään myöten täynnä, ruoille sai jonottaa ja jatkuvasti joku oli loppu – letut (!), salaatti, ottimet, lautaset. Rauhallista brunssitunnelmaa ei siis kannata Fazerilta etsiä, paitsi jos sattuu osumaan paikalle jonakin niistä kymmenestä päivästä jolloin Suomessa tarkenee syödä ulkona.

Logististen ongelmien lisäksi harmitti ruokien huono merkkaus. Kun henkilökuntaa oli muutenkin liian vähän suhteessa suosioon, oli tylsä käydä nykimässä hihasta sen osalta onko missäkin ruoassa lihaa tai kanaa. Listalle oli kiltisti merkitty gluteenittomat ja laktoosittomat jutut, mutta mikään vegetaristin unelmabuffet Fazerin kattaus ei valitettavasti ollut. Uskon, että lihansyöjät saavat paljon parempaa vastinetta rahoilleen, vaikka toistan vielä kerran: ei jäänyt nälkä. Uskon, että niille jotka eivät fiilistele eksoottisia tahnoja tai vegaanivaihtoehtoja, tällainen brunssi-instituutio on nappivalinta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Fazer on perusvarma, se tuskin koskaan pettää. Ei hifistelyä, jos nyt ei halua nuudelisalaattia ja pinaattia sisältävää smoothieta sellaiseksi laskea, mutta kylmäsavulohen ja munakokkelin kaltaisia klassisia aamupalajuttuja. Ja hirveä ryysis, että pistäkää pöytä varaukseen jos aiotte piipahtaa. Tai viettää esimerkiksi kaksi tuntia syöden noin seitsemän lautasellista eri ruokalajeja, ja sen jälkeen vielä vähän mutisten kuinka lettuja piti odottaa viisi minuuttia….

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA