Mä en todellakaan tajua, miten tavallisissa töissä käyvät ihmiset selviävät näistä koululaisten loma-ajoista. Mulla on sentään yrittäjän vapaus, mutta silti tämä viikko on tuntunut kyllä kaikkea muuta kuin lomalta kun 7- ja 9-vuotiaat ovat olleet vapaalla. Kesällä edessä on taas, kuten viime vuonna ja tästä eteenpäin seuraavat 10 vuotta, 10 viikkoa vapaata nuorisolla. Tietenkin lapset voisivat olla myös kotona, mutta koska mä tarvitsen edes vähän työrauhaa ja luulen, että viikossa loppuu kaikilta ideat siitä mitä tällä kelillä tehdään, niin oli parempi keksiä lapsille jotain ohjelmaa. Yleensä ottaen olen sitä mieltä, että tyypit ansaitsevat ja tarvitsevat palautumiseensa myös virikkeetöntä aikaa, tylsyyttä ja ihan vaan tyhjänpanttina makoilua, mutta meillä oli alla nyt parin viikon sairasloma joka oli pelkkää vaakatasossa lepoa. Kolmasluokkalainen rukoili, että saisi käydä koulussa eikä joutuisi pakkolomalle, eli jotain ”järkevää tekemistä” oli pakko kehittää.
Niinpä tälle viikolle tarhalaiselle järjestettiin pari vapaapäivää mummin seurassa, ja koululaiset ilmoitettiin Sarjakuvakeskuksen talvilomaleirille, jolla esikoinen oli ollut myös viime vuonna. Leiri on verrattain edullinen (80€ viisituntisista päivistä viikon ajan, ja sisältää vegaanisen välipalan) ja se oli ennen kaikkea tosi rento: vetäjät suhtautuvat hommaansa lunkisti ja taiteilu on aika vapaamuotoista, välillä sekoillaan pihalla ja viimeisenä päivänä vedetään sokeriöverit nyyttärihengessä. Tällä kertaa kokeiltiin myös sitä, voisiko parin kuukauden päästä 10 vuotta täyttävä O matkustaa yksin kotiin metrolla, ja sekin onnistui. Lähtökohtaisesti talvilomalla tuntui olevan hyvin leirivalikoimaa, niin urheiluseurojen omia kuin esimerkiksi leikkipuistojen järjestämiä. Voisin siis kuvitella, että en ole ainoa vanhempi jolle alle kaksi kuukautta joululomasta on liian lyhyt aika kerätä kasaan lomapäiviä. Rehellisesti sanoen: jos olisi aikaa ja rahaa niin aivan saletisti lähtisimme jonnekin Kanariansaarille pakoon tätä loputonta marraskuuta. Viis periaatteista.
Seuraavaksi luvassa on sitten kesäloma. Me vietetään siitä suurin osa Espanjassa ja pystymme tekemään töitä talolla, ja tietenkin poikien isä viettää koko lomansa lasten kanssa. Mutta heti koulujen päätyttyä voi olla, että tarvitaan taas leiriä paikkaamaan koululaisten tylsiä päiviä. Viime vuonna esikoinen osallistui lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulun Arkin pienoismallileirille, joka kesti viikon. Se oli huikea, lapsi rakasti kuumaliimapyssyllä näpertämistä yli kaiken, ja sai selvästi paljon inspiraatiota rakenteluleikkeihin. Tänä vuonna alkaa kyllä tulla talous vastaan: viikon mittaisella leirillä on hintaa 225 euroa, eikä siihen kuulu ruoka. Nyt mukaan olisi halunnut myös pikkuveli, eikä kuukausibudjetista kyllä irtoa matkoineen ja ruokineen viittäsataa euroa viikon leiriin, niin ihana kuin se onkin.
Ystäviltä olen kuullut hyviä kokemuksia mm. Kumpulan koulukasvitarhan leireistä (meillähän on kokemusta koko perheen puutarhaprojektista samasta paikasta) sekä Aalto Juniorin tiedepainotteisistä leireistä. Totuus on, että ainakin Helsingissä leirien osalta on oikeasti runsaudenpulaa: voi purjehtia, liikkua melkein missä vain lajissa, taiteilla, ihan vaan hengailla niin että joku vahtii – houkutus täyttää koko kesän kalenteri erilaisilla leiripätkillä on olemassa. Jos nyt joku muukin kuin ihan todellisen, nollaavan loman tarve niin sitä estää myös raha (hinnat ovat harvoin alle satasta) sekä logistiikka, sillä ympäri kaupunkia lasten kuljettaminen kuluttaa sitä omaa työaikaa. Mutta tärkeimpänä on se ihan oikean loman tarve: ohjattu toiminta voi olla hirveän hauskaa, ja aikuiselle on helpotus että joku katsoo oman jälkikasvun perään ja ehkä sieltä tarttuu mukaan uusia taitoja tai kaverisuhteita, mutta veikkaan että toukokuussa lapset vain rukoilevat sitä että saavat mennä omien kavereiden kanssa kotikulmilla. Tämähän tulee tietenkin halvaksi, etenkin kun tien toisella puolella tarjoillaan arkipäivisin ilmainen puistolounas, mutta vaatii itseltäkin virittäytymistä siihen että päivät ovat täynnä keskeytyksiä, kotona vessassa tai välipalan haussa juoksevia lapsia ja ”ei oo mitään tekemistä voiks pelaa”-muminaa. Leirivinkkejä saa kuitenkin vielä jakaa, josko koululaiset sittenkin aloittaisivat kesälomansa jollain kesäleirin tapaisella…
Periaatteen Nainen 
Huomaatko, että viljelet jatkuvasti matkaihannointia? Tässäkin postauksessa. Kulttuurimuutos edellyttää lentohäpeän yleistymistä. Kannattaa miettiä omaa rooliasi mielipidevaikuttajana. Vaikutuksesi voi omien kauheiden lentomäärien lisäksi vieläkin kielteisempi ilmastolle, kun kannustat muitakin ihannoimaan kaukomatkoja.
TykkääTykkää
Minä rakastan matkustamista. En ihannoi sellaista ”kaksi viikkoa Thaimaassa joka vuosi”-mentaliteettia mutta voi kuinka rakastankaan reissaamista. Sinä olet valinnut lähestymistaktiikaksesi yksilöiden syyllistämisen, toivottavasti se toimii, itse toivon että muutos on tapahtuu yhteiskunnan rakenteissa – kyllä se kulttuuri sieltä seuraa perässä. Tässä blogissa valtaosa vinkeistä on pk-seudulle tai lähialueille, joten en varsinaisesti usko että ne kannustavat kovin kauas reissaamaan 😉 paitsi tietty jos tulee esim. Pirkanmaalta.
TykkääTykkää
Mä haluaisin kuulla Ilmastoahdistuneelta miten bloggaajan tulisi toimia? Pitäisikö lopettaa matkustus kokonaan vai matkustaa salaa kertomatta siitä ja matkahaaveista? Onko esimerkiksi lentomatkailun vähentämisestä kirjoittaminen turhaa, jos lentää joskus?
Itselläni on lähipiirissä paljon ihmisiä, jotka ovat vähentäneet lentomatkustelua ja kiinnittäneet huomiota kuluttamisesta johtuviin ongelmiin muuttaen ostokäyttäytymistään. Pitäisikö heidänkin bloggaajien tapaan lopettaa kaikki julkinen matkahaaveilu ja vaatteiden ostelu seinään, vai koskeeko tämä vain ihmisiä, joilla on blogi?
Saanko jatkossakin syödä julkisesti n. Kerran viikossa lihaa (olen siirtynyt 80% kasvisprotskuun) vai pitäisikö syödä salaa väittäen että olen kasvissyöjä? Itse ajattelin, että olisi uskottavampaa puhua totta, mutta nyt en ole ihan varma pitäisikö sittenkin leikkiä, että nämä muutokset on ollut tosi helppoja ja vain tiukalla kieltäytymisellä voi vaikuttaa.
TykkääTykkää
Voisin kuvitella että se haaste on löytää tasapaino oman kirjoittamisen ja tekojen välillä. Eihän kukaan kiellä syömästä lihaa tai matkustamasta mutta on mielestäni hyvä huomio että matkustamisesta kirjoittamisella ylläpidetään sitä matkustamisen kulttuuria ja saadaan kenties muitakin ajattelemaan niin että se olisi sitä tavoittelemisen arvoista tapaa elää. Ja kun bloggaaja kuitenkin kirjoittaa paljon ilmastonmuutoksesta ja tarpeesta hillitä sitä niin tässähän on selkeä ristiriita. Mielestäni tähän voisi suhtautua ihan lukijapalautteena ja kenties jopa pohtia sitä omaa linjaansa näissä asioissa. Varmastikaan bloggaajat eivät aina hahmota miten suuri se mielipidevaikuttajan rooli saattaa olla ja miten osa lukijoista todennäköisesti ihannoi sitä esitettyä tapaa elää ja olla. Toinen tulokulma on sitten se, että kun isolle osalle ihmisiä edes vuosittainen ulkomaanmatka ei ole realistista niin bloggaajien ilmastoahdistus yhdistettynä silti toistuvaan matkustamiseen näyttäytynee hieman tekopyhältä. Ei ulkopuolelle näy monestako matkasta on mahdollisesti kieltäydytty tai mitä jätetty tekemättä jos kuitenkin kulutus ja matkustaminen on todella paljon suurempaa ja useammin toistuvaa kun joillain lukijoilla. Uskoisin että bloggaajilla on lukijoita hyvin monella eri taustalla ja jokainen lukee tekstejä omista lähtökohdistaan. Nämä tällaiset palautteet ovat parhaimmillaan loistavia keskustelunavauksia mutta jos ne torjutaan puolustelulla ja vastahyökkäyksellä eikä edes yritetä nähdä ja ymmärtää sitä sanomaa siellä takana niin lopputulos on toki huono.
TykkääTykkää
No, jos puhut bloggaajista yleensä, se keskustelu kannattaa siirtää oikealle areenalle: tuntuu oudolta, että täällä puhutaan korkeammasta kulutuksesta tai runsaammasta matkustelusta kuin keskiverto, kun meidän kohdalla kumpikaan ei pidä paikkaansa, ainakaan pk-seudun kontekstissa. Ylläpidän mielelläni keskustelua yksilövalinnoista ja mielipidevaikuttamisesta, mutta nyt avaukset on kyllä mun mielestä olleet nimettöminä ja kasvottomina aika hyökkääviä, ja silloin koen yhtä lailla tekopyhäksi ihmetellä että keskustelu ei kiinnosta. Jos kyseessä on ihan rehellistä väärinymmärtämistä tai syyllistämistä, totta kai tekee mieli puolustautua! Sen lisäksi tekee mieli myös lopettaa aiheesta kirjoittaminen: Espanjaan matkustaminen kuuluu meidän elämään luultavasti vielä pitkään. Kunhan lapset kasvavat, asiaa tullaan varmasti käsittelemään myös esim. raiteita pitkin reissaamisena. Tällä hetkellä meidän perheessä tehdään yksilötasolla todella paljon ympäristöpohjalta ratkaisuja, ja niitä ”pakollisia” huonoja kompensoidaan taloudellisesti. Koen vahvasti olevani hyvien puolella ja luulen, että jos joku kaipaa nyt vielä askeettisempaa lähestymistapaa elämään, joku toinen blogi on varmasti oikea paikka. Ja jatkan aiheesta puhumista, kuten esimerkiksi WWF Suomen toiminnanjohtaja muutama vuosi sitten sanoi mulle ja muutamalle muulle vaikuttajalle, että näistä asioista on saatava puhua vaikkei itse ole täydellinen esimerkki, koska muuten niistä ei voi puhua kukaan.
TykkääTykkää
Mulla on sellainen fiilis, että jokainen ilmastoasioistakin bloggaava tyyppi on miettinyt nämä jutut mielessään ja niin tekopyhältä kuin tuntuukin, päättänyt oman ilmastotekojen ja tekemättä jättämisien välisen suhteen ihan tiedostaen. Tuntuu turhanpäiväiseltä jeesustelulta kouluttaa esim Millaa näistä asioista. Aiheellista pohdintaa mutta täysin väärässä osoitteessa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Osoite väärä, kun päästöt näin korkeat? Toki on vieläkin pahempia ilmastokriminaaleja, mutta ei muistakaan rikoksista perustella, että on pahempiakin rikollisia. Rikos mikä rikos. Jos edes tiedostavat ihmiset eivät pysty arvoista ja ”matalasta tulotasosta” huolimatta (joksi tässä bloggaaja ja puolustajansa ovat bloggaajan määritelleet) hillitsemään lentämistään, niin ketkä sitten? Mitä enemmän tiedostava, sitä isompi vastuu. Gretan sanoin: shame on you. Tämä pätee kaikille, jotka eivät oikeasti tee tarpeeksi, hyvistä arvoista tai huonosta omastatunnosta viis. Tarpeeksi on hymistelyä, vasta kun hymistelijät ryhtyvät isolla joukolla tekoihin, alkaa tapahtua.
TykkääTykkää
Tehdäänkö näin, että tarjoan tässä sinulle tilaisuuden syyllistää vielä lisää (mua / muita bloggaajia / kaikkia muita) tai jollain muulla tavalla edistää asiaasi (joka on hyvä): kirjoita tänne vierasteksti. Saat areenan. Alle 1000 sanaa, lupaan etten editoi tai puutu tekstiisi. Ei tarvitse pelkästään kommenttikentässä murista. Ole hyvä, sähköpostiosoite on tuossa ylempänä, julkaisen mielelläni kannanottosi ja annan vähän sitä vaikutusvaltaa, nyt on mahdollisuutesi puhua mun yleisölle. All yours!
PS. Päästöt ovat korkeat koska työmatka (joka kompensoidaan AtmosAirin kautta), jonka tarkoitus on mm. kehitysmaassa asuvien työntekijöiden työolosuhteiden tarkistaminen. Ilman sitä tulos on alle 5000kg. 😉
TykkääLiked by 1 henkilö
Hyvää provoa, mutta ei vastauksia kysymyksiin, etenkin kun voi yhdistää Greta Thunbergin maailman poliittisille johtajille tarkoitetun puheen ihmiselle, joka lentää kerran vuodessa työmatkalle 👌
Tässä ollaan aika hyvin siinä ytimessä, miksi monet ei halua puhua ilmastonmuutoksesta ja hiilijalanjäljestä, kun joukossa on ihmisiä, jotka vaikuttamisen sijaan syyllistää (nimettömänä). Mäkin annan ilmastosyyllisyys nimimerkille samat kirjainmäärät ja tilan vaikuttaa blogissani, kunhan nimi on esillä. Minut saa ristiä seinään, kunhan tekee sen nimellä ja naamalla.
Mä en oo luopumassa lentämisestä syyllistäminen vuoksi, olen vähentänyt sitä kyllä, mutta maailmaa ei muuteta pelkillä yksilöiden tekemillä valinnoilla eikä etenkään syyllistämällä ja asettumalla asian yläpuolelle. Tän mun seuraajat ovat mulle opettaneet hyvin, mitä vähemmän tuomitsemista ja mitä enemmän inhimillisyyttä, sitä parempi vaikutus.
TykkääTykkää
Teet erilaisia haavepostauksia matkoista, joista muutkin unelmoivat. Se ylläpitää isopäästöisrn elämän ihannointia. Vielä voit muuttaa suuntaa. Puolustelu on turhaa. Sen kuitenkin sanon, että toivomisten aika on ohi. On aika toimia. Kirjoita seuraavan kerran, miten muutat rakenteita…
TykkääTykkää
Joo, seuraavaksi todennäköisesti tulee mun vaalipropagandapostaus!
Sen sijaan en lopeta unelmointia. Esimerkiksi kesän unelmamatkoista osa toteutetaan maata pitkin: itse olen oppinut muista blogeista ja muiden kokemuksista tosi paljon hyvistä vaihtoehdoista lentämiselle ja kaukomatkoille, toivon, että täältäkin joskus irtoaa inspiraatiota paikallisiin seikkailuihin.
TykkääLiked by 1 henkilö
Heippa! Kävin lukemassa pitkästä aikaa sun blogia. Laina-ajat on välillä kyllä säätöä lasten kanssa, kun on sitä ennen ollut ”pakkolomia”. Kuulostaa niin tutulta. Terkut!
TykkääTykkää
Laina-ajat ei vaan loma-ajat!! Hyvänen aika tätä ennakoivaa tekstinsyöttöä..
TykkääTykkää
Laina-aika, loma-aika – vähän sama juttu 🙂
Ja kiva kun kävit taas!
TykkääLiked by 1 henkilö
Ilmasto-omatunto ei paijaa lähestyi asiaa vähän kärkkäästi mutta siinä on kyllä pointti. Sama ongelma on useilla bloggaajilla jotka elättävät itsensä blogilla. Miten olla ilmastotiedostava samaan aikaan kun oma elanto koostuu kaupallisista yhteistöistä ts. kuluttamaan mainostavista blogiteksteistä. Minunkin mielestäni ollaan aika lähellä tekopyhyyttä kun kritisoidaan lentämistä ja koetaan siitä maailmantuskaa mutta silti lennetään (hups!). Ei kai kukaan vähääkään asioista perillä oleva kuvittele että lentokompensoinnilla on mitään muuta roolia kuin tarjota väylä hyvän omatunnon ostamiseen rahalla. Tätä nykyajan anekauppaa yllättävän vähän kritisoidaan.
TykkääTykkää
Mun on nyt Nepalin matkasta sanottava (se on se, joka räjäytti mun hiilijalanjäljen – vaikka periaatteessa suositus on, että työmatkoja ei lasketa) että se on työmatka, ei blogiin liittyvä pressimatka. En elätä itseäni blogilla, ja itse asiassa kuluneen vuoden aikana olen myös kieltäytynyt matkoista jotka ovat olleet ekologisesti tai eettisesti mulle kestämättömiä. Menen siis tekemään meidän sisäistä auditiointia sekä tapaamaan työnantajani matontekijöitä, eli toisin kuin muut työni, tätä ei voi tehdä etänä. Mitä tulee Espanjaan lentämiseen, se loppuu heti kun lapset jaksavat kantaa rinkkansa – meillä on toistaiseksi ihan ajallisesti mahdollista toteuttaa näitä reissuja raiteita pitkin, vaikka se tulee kolme kertaa kalliimmaksi kuin lentäminen (ja tämä on esimerkiksi asia, joka pitäisi muuttaa, jotta ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuisi).
TykkääTykkää
Enhän toki väittänytkään sinun elävän blogillasi mutta yritin tuoda esille tämän some-vaikuttajien ilmeisen ristiriidan sanojen ja tekojen välissä johon hyvin usein törmää. Sehän on varmasti erityisesti työkseen bloggaaville ratkaisematon dilemma. Ja on nimenomaan niin että bloggaajat mainostavat tiettyä elämäntapaa ja -tyyliä johon kuuluu hyvinkin usein a) matkustaminen ja b) kuluttaminen eli uusien tavaroiden hankkiminen. Se ei vain oikein istu ekologiseen elämäntapaan mitenkään vaikka sellaisen perään usein kuitenkin huudellaan. Ei ole mielestäni ihme että tähän ristiriitaan lukijatkin tarttuvat.
TykkääLiked by 1 henkilö
Sitten ehdottomasti kannattaa avata keskustelua aiheesta niiden bloggaajien kanssa, joilla tätä ristiriitaa kohtaa!
TykkääTykkää
Meillä on edessä eka kesä ilman varhaiskasvatusta (niisk) ja koska lapsen isä on puolet heinäkuusta työmatkoilla, äiti aloittaa uudessa työssä maaliskuun alussa (mikä kesäloma?) ja isovanhempien (70v.+) käyttö on jo heidän jaksamisen äärirajoilla, niin vanhempien kukkaronnyörit todellakin venyvät. Ilmeisesti 10,5 viikon loma (argh) saadaan katettua 3 leiriviikolla, 2 isovanhempi-viikolla ja 5,5 viikolla viikolla vanhempien kesälomaa ja/tai etätöitä. Hohhoijaa. Sattuneesta syystä (kesäleirit 200-250 euroa kipale) taidetaan yhteiset loma-ajat harrastaa lähimatkailua (ja meillä sentään on vain yksi lapsi ja kaksi kappaletta vanhempia palkkatöissä). Mutta jos jotain hyvää on keskittävä, niin leirejä todellakin piisaa, eli valinnanvara on huikea (ja onneksi, lapsen ip-kerho on yksi leiritarjoaja, joten saadaan ainakin yksi viikko katettua tutulla kattauksella ja isolla määrällä lapsen koulukavereita :D)
TykkääTykkää
Okei, vau mikä palapeli!
Mähän olen silleen onnekas, että voin pilkkoa työpäiväni ja lasten isä voi lomailla lähes täydet 4 viikkoa, mutta onhan tässä oma säätönsä. Ei mikään helppo yhdistelmä, toivottavasti teillä on kuitenkin hauska ja tapahtumarikas kesä (tietenkin tällä setillä se ei ainakaan tylsä ole!).
TykkääTykkää
Mä kauhistelen näitä leirien hintoja. Meillä kunnan ja seurakunnan viikon pituiset leirit lounaineen ja välupaloineen maksavat n. 50 €/lapsi. Näillä mennään aina kesäkuu. Aika kallista on jos leiriviikko on esim. 200 €/lapsi ja pitäisi vaikkapa kahdelle lapselle maksaa kaksi leiriviikkoa. Kannattanee muissakin kunnissa katsastaa yleishyödyllisten tahojen leirit.
TykkääTykkää
Joo, siis hintahaarukkaa on tosi laidasta laitaan. Meillä leirillä kriteerinä viime vuonna oli nimenomaan lapsen kiinnostus arkkitehtuuriin ja rakentamiseen – näitä materiaaleja, tiloja ja opetusta ei ollut edullisemmalla tarjolla 😦
Luonnollisesti jos leirille mentäisiin enemmän pakosta tai pidemmäksi aikaa niin tätä punnittaisiin ihan eri perustein.
TykkääTykkää
Mä odotan jo kauhulla sitä miten meillä saadaan loma oikeasti tetristettyä. Toistaiseksi varhaiskasvatuksen puolella mennään vielä pari vuotta mutta että sitten on syysloma ja Hiihtoloma ja kesälomaakin vaikka kuinka. Oi voi 😅🙈
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: VIERASPOSTAUS: ILMASTO-OMATUNTO EI PAIJAA – Periaatteen Nainen