LASTEN MATKAPAHOINVOINTI

Niin kuin edellisessä postauksessa mainitsin, ei olle kauheasti liikuttu kesätalon porttien ulkopuolelle, mitä nyt silloin tällöin sinne pokejahtiin. Eilen muistin kyllä miksi. Esimerkiksi siksi, että lapseni ovat erittäin matkapahoinvoivaa sorttia. Jos joskus aina tulee sosiaaliseen mediaan laitettua vähän silotellumpaa kuvaa arjensa – eihän siellä nyt kuulu se joko saa pelaa-nurina tai näy se kuinka lapset pyyhkivät räkänsä muhun ja kaikki muu sellainen, mihin sitä ihminen siedättyy kun on kerran päättänyt perustaa perheen – niin eiliseltä olisi saanut hyvää materiaalia siihen ”riipaisevan rehelliseen osioon”. Esimerkiksi sellaista, että kaikki kolme poikaa oksentavat moottoritien pientareelle kalsareissaan samalla kun yritämme lasten isän kanssa yhden babywipes-paketin (älkää I K I N Ä matkustako mihinkään ilman kosteuspyyhkeitä!) voimin putsata takapenkkiä triplalaatoista.

Ohi kaahanneille rekkamiehille ja golf-turisteille tämä performanssi toki oli varmasti erittäin viihdyttävä ja kyllä se itsekin vähän huvitti, tai no ei kyllä huvittanut, sen jälkeen kun oli ajettu kaikki ikkunat auki vielä 50 kilometriä motarilla ensimmäisen tavaratalon pihaan, josta kävin ostamassa uusia vaatekertoja ja kenkiä pilalle oksennettujen tilalle.  Mutta lasten puolesta se tuntuu kamalalta. Erityisen kamalalta se tuntuu, koska autoilu on välillä pakollista (tosin tämän episodin jälkeen varmasti mietimme todella hartaasti mitkä retket ovat sen auton sisäpesun ja jälkikasvun yleisen surkeuden arvoisia) ja siksi, että tämä lienee ihan minulta peritty ongelma. En ole sitä sorttia, joka voi lukea tai katsoa autossa mitään, somettamisestakin tulee aika nopeasti heikko olo, ja varsinkin raskausaikana oksensin ihan lyhyilläkin ajomatkoilla. Ja nyt koko kolmikko kärsii samasta vaivasta.

Instagramin puolella sain jo neuvoja siihen, miten pahinta pahoinvointia voi ehkäistä. Omat vinkkini koskevatkin vain meidän lapsia eivätkä nekään aina toimi, joten poikkeuksellisesti otan mielelläni vastaan muiden kokemuksia tehokkaista tempuista! Meillä ajomatkoihin varaudutaan näin:

  • Pahoinvointilääke. Se saattaa olla melkoinen plasebo, mutta lapset saavat aina puoli tuntia ennen lähtöä Biodramina-tabletin (olemme ostaneet nämä siis aina Espanjan apteekista, missä noin 10 tabletin paketti maksaa nelisen euroa). Vaikuttava aine on englanniksi dimenhydrinate, joka vissiin suomeksi on difenhydramiini, josta en uskaltanut kauheasti googlettaa koska haluan nyt vaan luottaa näihin etelän farmaseutteihin. Eilen lääke otettiin vähän liian myöhään, ja juuri syödyn aamupalan päälle – big mistake.
  • Syöminen, mutta ei siellä autossa. Autossa syömisestä, ja valitettavasti myös juomisesta, seuraa yleensä pahempi olo, mutta etukäteen hoidettu suht tukeva ateria auttaa aina. Kuten yksi seuraajakin vinkkasi, maitotuotteita kannattaa välttää. Arvatkaa, syötiinkö meillä eilen juuri mansikkajogurtit ennen lähtöä…
  • Viileys. Jälleen kerran yksi asia, missä meidän Espanjan auto eli suurperheelle hieman pieni Skofa Fabia ei ole parhaimmillaan: ei ole ilmastointia. Eikä tilaa. Takapenkillä on tukalaa vähemmästäkin, ja mitä lämpimämpi on, sitä pahempi olo luonnollisesti tulee.

Yleisesti ottaen kaikki kikat, mitä on kokeiltu ja mitkä ovat yhtään oireita auttaneet, ovat olleet melko maalaisjärjellä pääteltäviä; ajelua iltaisin ja pimeällä, jos on pakko syödä niin hedelmiä. Sitten monet neuvot ovat enemmän sellaisia, joilla yritetään minimoida vahingot: takapenkille valmiiksi muovipussit ja pyyhkeet. Eilen yksi aloitti ja kun se oksennuksen haju levisi autoon, niin kaksi muuta huusivat kuorossa että ”nyt mekin yrjötään!”. Oltiin tietenkin aamun kiiressä jätetty ne perinteiset oksennuspussit pakkaamatta, enkä ollut ottanut edes vaihtovaatteita. Hyvä minä! Lapsilla matkapahoinvointi on välillä sen verran rajua, että ovat oksentaneet lentokoneessakin, bussimatkoilla varataan aina etupenkit – junassa kukaan ei ole vielä valittanut oloaan!

Tämä on myös yksi monista syistä sille, että en ole vieläkään hankkinut ajokorttia tai autoa, ja olen aina pyrkinyt etsimään kodin alueelta, jossa on hyvät ja nopeat liikenneyhteydet joka paikkaan – vaikka sitten mieluummin asumaan ahtaammin. Autottomuuteen liittyy toki paljon periaatteita, ja uskon, että jos lapset matkustaisivat säännöllisesti autossa ja tottuisivat siihen enemmän niin tämäkin ongelma ehkä helpottuisi. Kaikilla pahoinvointi on alkanut noin 3-vuotiaana, eikä vielä suurta helpotusta näy edes esikoisella. Onneksi esimerkiksi mökkimatka on vain reilu vartin autolla ja vähän veneilyä päälle, eli mistään ei jäädä paitsi vaikka välttelenkin näitä automatkoja, mutta Espanjassa olisi ihanaa kierrellä enemmän. Jos on jotain tosi hyviä neuvoja tämän asian suhteen niin kuulen ne mielelläni! En nimittäin ihan heti uudestaan haluaisi toistaa eilistä esitystä paikallisille tielläliikkujille…

14 kommenttia artikkeliin ”LASTEN MATKAPAHOINVOINTI

  1. Pahoinvointirannekkeet! Saa apteekista.
    Meillä nuoriso (tai se eniten ja edelleen pahoinvoivin) vannoo myös kuulokkeisiin: äänikirja tai hyvä musa kuulokkeista (en tiedä miksi radio ei käy) suoraan korviin ja katse tiukasti eteenpäin ja horisonttiin

    Tykkää

    1. Meillä onneksi Suomessa automatkailu on niin vähissä (ja täälläkin, mutta sitten valitettavasti muutama pakollinen pitkä ajo) ettei siellä ole tarvittu pahoinvointilääkkeitä (tai ehkä olisi tarvittu, mutta on menty ilman). Noita rannekkeita voisi kokeilla, musta tuntuu, että noille jälkeläisille toimii tosi hyvin vanha kunnon lumevaikutus!

      Tykkää

  2. Katja / Lähtöselvitetty

    Satuin juuri itse kirjoittamaan samasta aiheesta! Itselläni on kolme tyttöä, jotka myös ovat kaikki hyvin pahoinvoivia – meilläkin siis on kokeiltu kaikenlaista. Suomessa matkapahoinvointiin tarkoitettujen lääkkeiden löytäminen alle 12-vuotiaille on vaikeaa, eivätkä meidän lapsemme oikein innostuneet rannekkeistakaan. Meillä vannotaan ikean muovipussien ja vaihtovaatteiden nimeen – ne tuntuvat olevan ainoat, jotka eivät koskaan petä. Meidän vinkit löytyvät täältä: https://www.rantapallo.fi/lahtoselvitetty/2019/07/16/lasten-matkapahoinvointi/

    Tykkää

    1. Kyllä, oikeastihan siis varustautumalla pääsee jo aika pitkälle – meidän epäonnisessa matkassa oli kaikki pielessä, myös se, että ei oltu ehditty pakata vaihtokamoja ja muovipusseja, onneksi kun kaikki ovat siinä iässä että jo aika hyvin osuvat…

      Tsemppiä myös sinne matkoille ja matkapahoinvointiin!

      Tykkää

  3. Tutulta tuntuu.Kun lapset olivat pieniä niin joskus tuli lasti takapenkiltä omaan niskaan. Eikä vaihtovaatteita ollut mukana.
    Parhaat vihjeet ovat horisonttiin katsominen, kaiken lukemisen ja pelaamisen välttäminen ja joku hauska leikki automatkalla niin ettei pahoinvointi muistu mieleen. Kyllä se ennen rippikouluikää helpottaa😁

    Tykkää

    1. Mä en ole vuosiin saanut itse oksennussuihkua, mutta eihän se nyt siltikään mitään mieltäylentävää ole. Eihän tässä ole siis enää kuin ehkä 11 vuotta kalpeanaamaisia lapsia ja kovan luokan psyykkausta matkoilla 😀
      Ja tosiaan, lukeminen ja pelaaminen on aina ollut matkoilla kiellettyä, omasta kokemuksesta.

      Tykkää

  4. I so feel you! Meillä kuopus on TODELLA pahoinvoivaa sorttia, ja pakollisille pidemmille automatkoille varaamme aina mukaan oksennuspusseja ja kosteuspyyhkeitä yms. ”ensiapua” jos laatta sattuu lentämään. Auliksella pahoinvointikohtaus saattaa nimittäin tulla sekunnissa eikä siinä aina ole tienpientareelle ehditty pysähtyä. Voi niitä lukuisia vuokra-auto-parkoja jossain Etelä-Euroopan mutkaisilla teillä kun ovat meidät saaneet kyytiinsä. Laivassa ja linja-autossa usein sama juttu, lentokoneessa odotan aina kauhulla turbulensseja. Junamatkat sen sijaan on meilläkin sujuneet aina hyvin!
    Harmillista tässä on tietysti se, että roadtrippailun olemme joutuneet toistaiseksi kokonaan unohtamaan, eihän lasta voi ja halua tietenkään tieten tahtoen kiusata.

    Tykkää

    1. Mä just tajusin, että laivamatkat on sujuneet yllättävän hyvin (en tiedä mitä puuta nyt pitäisi koputella, seuraavalla kerralla sitten varmaan oksennetaan urakalla). Nämä Etelä-Espanjan tiet (etenkin ne ei-tullitiet) vasta ovatkin haaste, meillä ongelmana nykyisessä autossa kunnon ilmastoinnin puute.
      Ja joo, mitään ylimääräisiä matkoja ei ajeta – tuleepahan pysyttyä paremmin paikoillaan!

      Tykkää

  5. Voi ei… kuulostaa karsealle! Tuo koko kolmikon oksentaminen siis. Olen itse aika helposti pahoinvoiva, niin sympatiat ehdottomasti sinne. Ei ole mitään kivaa. Omat lapset toistaiseksi eivät ole osoittaneet merkkejä siitä (koputan puuta). Itselläni auttaa ainoastaan se, että näen joko horisonttiin tai autossa tielle. Lukeminen on ehdoton NO, tai leffojen katselu autossa. Laivassakin olen joskus jättänyt syömiset väliin kun olo on ollut vähän hutera. Mutta lasten osalta siihen voi auttaa myös aika! Toivotaan, että kun kasvavat niin pahoinvointi häviää.

    Tykkää

    1. Voi tosiaan olla, ettei muu auta kuin aika – ja ihanaa, että teillä ei ole periytynyt ainakaan näillä näkymin, toivotaan, että pysyy tällaisena 🙂
      Mä vähän kadehdin niitä perheitä, joissa etupenkin takaosaan voi laittaa näytön ja lapset voi katsoa pitkät ajomatkat elokuvia. Ei meillä.

      Tykkää

  6. Hyi, mä niin toivon ettei meidän tyttö ala kärsimään matkapahoinvoinnista! Me ollaan ajeltu paljon eikä vielä ole ainakaan merkkejä ilmoilla, mutta hän onkin vasta reilu 2-vuotias. Pahinta peläten.

    Näin farmaseuttina piti heti tietenkin käydä tarkistamassa nuo lääkkeet ja niiden käyttö lapsille. Mutta koska et halunnut googlaillakaan niistä sen koommin niinen viitsi tässä niistä sen koommin alkaa luennoimmaan. Voit kysyä vaikka yv:nä jos enemmän kiinnostaa 😄

    Tykkää

    1. Kyllä mä uskoisin että merkit olisivat ilmassa, jos sitä oli luvassa. Sormet ristissä, tätä ei tosiaan toivo kenellekään.

      Mä luulen, että jätän tietämiseni siihen mitä luin tähän mennessä ko. lääkkeestä, olen siis perusjutut googlannut. Lohdutan itseäni, että sitä käytetään tosi harvoin ja aina alakanttiin annostellen, vain Espanjassa (jossa kaikki apteekit myy vain tätä yhtä lääkettä, eli oletan myös espanjalaisten lasten syövän sitä jonkin verran) ja… ainakaan vielä niille ei ole kasvanut ylimääräisiä raajoja eivätkä ole normaalia hullumpia…. 😀

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s