KUN SATAA NIIN SATAA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aurinkorannikolla, täällä meidän Costa del Solilla, paistaa aurinko keskimäärin 320 päivää vuodessa. Ja ne päivät kun aurinko ei paista, niin sataa. Sataa ihan helvetisti. Tiedän, ettei marraskuussa Suomessa myötätuntomittarit juuri värise kun joku valittaa 4000 kilometriä etelämpänä siitä miten kerta kaikkisen paska sää täällä juuri nyt on, joten jos olet kovin herkkä sääpuheelle niin kannattaa lopettaa postauksen lukeminen tähän. Aion nimittäin kertoa siitä, millainen tämä ”sadekausi” on käytännössä. Se saattaa kuulostaa, ja jopa olla, hetkittäin vähän samaa kuin valittaminen.

Kuukausi sitten kirjoitinkin jo aiheesta. Silloin sateet olivat vasta lupauksen asteella. Täällä olen ehtinyt tottua siihenkin, että saattaa mennä puoli vuotta ilman, että sataa pisaraakaan. Ihan yhtä huolestuttavaa sekin on; kuivuus, metsäpalot, sietämätön kuumuus, meriveden lämpeneminen ja veden loppuminen on nekin nähty. Siinä mielessä sade on melko pieni murheenaihe, vaikka kaksi vuotta sitten juuri nämä marras-joulukuun sateet aiheuttivat todella pahoja tulvia, maanvyöryjä ja muutaman kuolemantapauksen moottoritiellä. Vuoristojen ja jokien alueella viikkotolkulla putkeen jatkuvat sateet voivat nekin olla vaarallisia, vaikka itseäni tässä nonstop-sateessa ärsyttävät hieman pikkumaisemmat piirteet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pyykit eivät kuivu. Meillä on parvekkeella ollut samat pyykit kohta kymmenen päivää; aina kun vähänkään sade lakkaa ja tuuli ehtii niitä kuivatella, nappaan ne uudestaan pesuun etteivät homehdu ja sitten kuivatellaan samoja pyykkejä sisällä. Sisälläkin niitä saa kuivata noin neljä päivää ennen kuin voi pistää uuden koneen pyörimään. Onneksi on niin paljon vaatteita, ettei tästä ihan heti seuraa alasti kulkemista, mutta kosteuprosentti myös sisätiloissa on sen myötä aika korkea. Saamme nauttia brittiläisestä tunnelmasta, kun ulkona ja sisällä on yhtä kylmää ja märkää. Meillä tosin on asiat hyvin, sillä kerrostalon keskellä meillä ei vuoda katto. Ystäväperheen talossa vettä valuu joka huoneesta, ja heillä on jo aikoja sitten ämpärit loppuneet. Ystäväni joutui odottamaan neljä päivää kotoa poistumatta katonkorjaajia, kunnes lopulta vuokraemäntä ilmoitti että he eivät tule… ennen kuin sade on loppunut. Ja sitä, milloin sateet loppuvat, on melko mahdoton ennustaa. Sähköpistokkeiden kohdalle valuva vesi on aiheuttanut heillä jo useamman oikosulun, joten pelkät pyykit ovat melko vaatimaton ongelma.

Ja tietenkin sitten on ne isot ongelmat. Oma sydän on sykkyrällä huolesta kun tiedän, että koiratarhat ovat todella isossa vaarassa näinä aikoina. Paitsi että ulkohäkeissä oleville eläimille tämä on kamalaa aikaa muutenkin, ne ovat kylmissään eivätkä voi juuri liikkua, koska yleensä tarhan alueella on vettä hetkessä vähintään nilkkaan, on esimerkiksi se tarha, jolla yleensä itse käyn, laaksossa ison joen vieressä. Toissavuonna se jouduttiin evakuoimaan, ja tätä menoa koiria joudutaan pian taas siirtämään turvaan. Eläinten lisäksi monien ihmisten kodit ovat vaaravyöhykkeellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Samalla tavalla kun talvi joka vuosi yllättää suomalaiset autoilijat, on espanjalaistenkin varustautuminen näihin tasaisin väliajoin toistuviin sateisiin aika huvittavaa. Infra ei todellakaan meinaa kestää tätä vesimäärää, vaan kaupungin viemäröinti (joka on kylläkin kaiken ihmisten oman moskan tukkimaa) pettää yleensä alkumetreillä. Kadut tulvivat. Sadevaatteita harrastavat vain ulkomaiset, paikalliset heiluvat ympäriinsä sateenvarjojen kanssa. Olen hämmentynyt, että olemme nyt selviytyneet joka päivä koulusta lasten noudosta ilman, että kenenkään silmä on puhjennut sillä jo ennestään ruuhkainen piha on täynnä kahdessa tasossa ympäriinsä heiluvia piikkejä, kun sekä aikuiset ja lapset ryysivät ympäriinsä sateenvarjot tanassa. Pahoina päivinä kukaan ei mene kouluun. Jos tuulee tarpeeksi ja vettä tulee paljon, aika moni jättää töiden salliessa lasten koulupäivän väliin. Oikein pahoina päivinä opetus myös virallisesti perutaan. Vaikka Suomessa en usko, että sateen takia lintsaamista katsottaisiin hyvällä, on se meillä ollut muutamana päivänä pakollista sillä en ilman autoa yksinkertaisesti saisi poikia kunnolla kotiin tulvivan kaupungin läpi. Lapsia se ei ole haitannut.

Heitä on kyllä haitannut se, että sateella täällä ei ole mitään tekemistä. Ja niinhän ne kaikki lapset nurisee, ettei oo mitään tekemistä, mutta täällä ei ihan oikeasti ole. Ei sisäleikkipuistoja, yksi museo joka on nähty jo monta kertaa, ei leffateatteria, ei edes kauppoja joissa pyöriä. Olemme siis sisällä, minä erotuomarina ja veljekset valmiina aloittamaan riidan ihan mistä tahansa väärästä katseesta tai siitä, että toinen jollain astraalitasolla ärsyttää. Odotamme siis kovasti kuivempia kausia. Hauskaa on muuten se, että juuri sateella kaupungin kaikki suihkulähteet ovat toiminnassa (yleensä ne ovat päällä ehkä kaksi tuntia viikossa) – harmi vain, että koko kaupunki on autio eikä kukaan pääse nauttimaan niistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA