Jo ihan tavan turistina mun lempiasioita matkoilla on ollut kierrellä paikallisissa ruokakaupoissa. Pidän kyllä kovasti colmadoista ja muista kulmakioskeista sekä kauppahalleista ja markkinoista, mutta oikein erityisesti rakastan marketteja. Tämä juontaa juurensa varmasti johonkin lapsuudentraumaan: meillä ei ole koskaan ollut autoa, joten jokainen visiitti Prismaan tai Citymarkettiin on ollut täynnä juhlan tuntua. En siis vitsaile nyt. Jo Suomessa voin käyttää helposti koko päivän kierrellen hyllyjen välissä valikoimaa fiilistellen, ja eksoottisilla ulkomailla tämä riemu erilaisista tuotteista on suorastaan satakertainen. Kun pääsin ensimmäistä kertaa eksymään Wal-Martiin Kaliforniassa, oli paikallinen emäntäni suorastaan huolissaan mielenterveydestäni. Ei kai kukaan voi olla oikeasti noin innoissaan ruokakaupasta?
Lähes aina tuliaiset maailmalta liittyvät ruokaan. Koska olen onneton kokki, jätän yleensä mausteet kauppaan mutta santsaan öljyjä, herkkuja, kaikenlaista kuivattua ja öhm joskus viinejä. Usein valitsen tuotteet pakkauksen enkä sisällön perusteella, kaikenlainen paikallisuuteen viittaava uppoaa tähän turreen täysillä. Väli-Amerikasta toimme aikoinaan puolen rinkan verran kauniita peltisiä Faros-savukkeiden rasioita – niin kauniita, ja nyt harmittaa ettei enää yhtään ole tallessa. Etelä-Afrikasta toin peltirasioissa kahvia ja teetä, olkootkin että niiden afroteemaa voisi hieman paheksua kulttuurisen omimisen kontekstissa. Toreilta ja markkinoilta mukaan päätyy lähes aina jotain paikallisten tuottajien ja käsityöläisten tekeleitä, ja muuttaessa kotoa löytyikin melkoinen kokoelma erilaisia peltisiä tai savisia koriste-esineitä, Día de los Muertos-krääsää sekä uskonnollisia ikoneita. Ateistiperheemme keräilee rukousnauhoja, patsaita ja muita eri uskontojen symboleita.
Vaikka olemme olleet yhteensä jo yli puoli vuotta täällä Espanjan eteläreunalla, on ruokakaupassa käyminen yhä yksi lempiharrastuksiani. Tai oikeastaan ainoa harrastus. Perheenäidille tietenkin kovin kätevää, että sattuu suhtautumaan ruokaostoksiin näin intohimoisesti. Ajattelin ensin käydä läpi nämä arkiset lempipaikkani yhdessä postauksessa mutta ehei, päätinkin käydä läpi jokaisen kolmesta vakiokaupasta yksi kerrallaan! Varoitan siitä sitten etukäteen – voi nimittäin olla etteivät kaikki muut suhtaudu ruokakauppoihin ihan samalla kiihkolla. Tämän postauksen kuvat ovat Skotlannista, jossa meidän lyhyen Skotlannin elämisen aikana tuppukylän ainoa todellinen viihdyke oli ympäri vuorokauden auki ollut ASDA, jonne pakenin usein viettämään ”omaa aikaa”. Taisin tehdä suurimman osan sen matkan shoppailuistakin ASDAsta, josta löytyi todella hienoja takkeja ja kenkiä. En ole tosiaankaan mitenkään merkkiorientoitunut.
Joten jossain vaiheessa aion mennä pyörimään meidän (koska siis mehän suorastaan omistamme ne…) ruokakauppoihin kameran kanssa. Ehkä jonkun toisenkin matkoilla pakollinen pysähtymispaikka on paikalliset marketit ja markkinat. Pakko myöntää, että harrastan ulkomailla myös sitä sopimatonta ostoskärrykyyläystä ja yritän sitä kautta tehdä empiiristä tutkimusta siitä, mitä paikalliset syövät. Espanjassa keskeisessä osassa ovat tähän asti olleet jättipakkaukset vettä ja Coca-Colaa, vesimelonit sekä ilmakuivattu kinkku. Ehkä ensi kesänä taas S-Market tuntuu yhtä jännittävältä?
Periaatteen Nainen 
Joo, musta on kans kiva haahoilla ruokakaupoissa, ihmetellä valikoimaa ja joskus miettiä, mitä jokin tuote mahtaa olla kun kieltä ei ymmärrä eikä paketti sano mitään! Samaa harrastan joskus kotonakin (UK) etnisissä liikkeissä. Ihan kuin ulkomailla olisi! 🙂
TykkääTykkää
Mun täytyy tunnustaa etten Suomessa oikein ole tajunnut mennä etnisiin kauppoihin pällistelemään; ehkä se on Suomessa tuntunut jotenkin ”törkeältä”, kun taas ulkomailla turististatuksella saa aika paljon anteeksi. Mutta mahtavaa haahuilua!
TykkääTykkää
Joo, en minäkään ole Suomessa niissä paljon ollut, mutta asun Englannissa alueella, jossa on vaikka sun minkälaisia etnisiä kauppoja. Siellä on hyvä pyöriä huuli pyöreänä! 😀
TykkääTykkää
Joo todellakin näin se on! Sama autoton lapsuus täälläkin takana, kotikylän S-Marketista raahattiin joskus ysärillä ihan pulkassakin evästä kotiin ja siinä kyydissä saattoi pahimmilla pakkasilla paleltua kaalinpää jos toinenkin.
Mun suosikkipaikka maailmassa on ehkä puolalainen Biedronka koska ei tajuttoman halpaa ja kyseinen ruokakauppaketju on suomeksi leppäkerttu! Miten söpöä.
TykkääTykkää
Pitäisi perustaa joku yhdistys joka veisi lapsia automarkketteihin niin niiden ei tarvitsisi sitten aikuisina haaveilla Prismoista tällä intensiteetillä :D.
Nyt harmittaa, että Biedronka jäi aikoinaan kokematta Puolassa. Leppäkerttu!
TykkääTykkää
Rakastan niin paljon käydä ulkomailla ruokakaupoissa, etenkin just isommissa marketeissa! Jo pelkästään Virossa on päästävä keskustan ulkopuolelle Prismaan tai Rimiin, niistä tekee ihan parhaita löytöjä! Parhaat ruokakaupat tähän mennessä ovat olleet Italiassa ja Briteissä!
TykkääTykkää
Jep, tämä rakkaus tosiaan koskee myös ihan naapurimaiden ruokakauppoja: Ruotsissa myös Åhlensin ruokaosasto on pakollinen vierailukohde. Nyt tuli hirveä hinku matkustaa Italiaan palauttamaan mieleen, millaisia ne ruokakaupat olikaan – mikä ihana syy matkustella!
TykkääTykkää
Autoton lapsuus takana mullakin ja siksi isot marketit viehättää, kuin kyllä myös ruokakaupat ylipäänsä. Tykkään kovasti myös sellaisista isoista apteekeista mistä saa kaikkea muutakin kuin lääkkeitä (tyyliin CVS Yhdysvalloissa tai Boots Iso-Britanniassa). Jamaikalla ruokakaupoissa ja kemikalioissa kiertely oli parasta huvia. Belizessä ja täällä Sudanissa ei niinkään kun valikoimat eivät juuri koskaan pääse yllättämään iloisesti… Tänään kävin kaupassa ja apteekissa ja parasta mitä löytyi oli valkoisia papuja tomaattikastikkeessa ja 70% alkoholia haavojen desinfiointiin (ei mikään itsestäänselvyys tässä kuivassa maassa).
TykkääTykkää
Aah, isot apteekit, miten unohdinkaan ne! Kun oltiin New Yorkissa esikoisen ollessa 5 kk ja luonnollisesti epäunirytminen vauva ei siellä nukkunut yhtään paremmin, niin pyörin aamuyöt kanssa niissä Manhattanin KOLMEN KERROKSEN apteekeissa. Aah!
Ja vau, siis sulle JA Sudanin valikoimalle. En tiedä, miten sitä itse yltäkylläisyyteen tottuneena sopeutuisi. Tai pakkohan sitä olisi, mutta kontrastit ovat isot (ja ihan lellipentuilua miettiä miten sitä itse selviäisi, kun se on isolle osalle maailman asukkaita arkea, mutta… you know).
TykkääTykkää
Niin, siis olihan täällä pari päivää sitten kaupassa ja apteekissa toki muutakin tarjolla kuin papuja ja desintifiontiainetta, mutta nämä oli ne mitkä erityisesti ilahduttivat.
Nykyisin on jotenkin niin itsestäänselvää, että täältä löytyy mitä löytyy, etten sitä juuri mieti. Onnellisena kierrän edelleen automarketteja ja valtavia apteekkeja muilla mailla mutta täällä mennään näillä eväillä. Mutta on se kyllä aika hullua mihin kaikkeen sitä tottuu!
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: CARREFOUR, VÄHÄN NIINKU CITYMARKET – Periaatteen Nainen