OLEN SITTEN HILJAA

Olin eilen matkalla Kampista Kaisaniemeen yliopiston kirjastoon. Sää oli sellainen just niin ihana kuin se Suomessa maaliskuussa voi olla, märkää ja kylmää ja taivaalta tuli alas jotain epämääräistä jäätynyttä lokinkakkaa muistuttavaa kamaa. Olen kuitenkin hyötyliikkuja henkeen ja vereen ja päätin, että suosin tunneleita ja menen Kampin keskuksen kautta Forumiin ja tunnelin kautta Steissille ja siitä sitten kipitän rautatientorin läpi ja äkkiä takaisin sisätiloihin ja metroaseman kautta yliopiston kirjastoon. Tämän seikkaperäisen reittivalintaani koskevan selostuksen on nyt tarkoitus vakuuttaa kaikille lukijoille, että ulkona oli välttelemisen arvoinen ilma.

En ole pitkään aikaan kulkenut keskustassa ja nyt päädyin kulkemaan kahden rautatientorille leiriintyneen porukan läpi. Logistisista syistä päädyin ohittamaan lähietäisyydeltä vain Suomi Ensin-porukan pisteen – jos olisin kulkenut sata metriä etelämpänä olisin kohdannut jo helmikuun lopusta asti keskustassa maahanmuuttoviraston käännytyspäätöksiä protestoineet henkilöt, joista suurin osa on ulkomaalaistaustaisia. Samassa paikassa eilen yritettiin myös itsemurhaa, ja siitä tapauksesta kirjoitti jo surullisen osuvasti Saku Timonen. En nyt mene sen enempää tämän mielenosoituksen syihin tai seurauksiin: en tunne epäoikeudenmukaisiksi sanottuja maahanmuuttoviraston päätöksiä, mutta toisaalta en epäile etteivätkö mielenosoittajat ja toisaalta kielteisen päätöksen jälkeen piiloutuneet turvapaikanhakijat olisi äärimmäisen ahdistuneita ja epätoivoisia.

Mun teki jo eilen mieli kirjoittaa siitä kolmen hengen Suomi Ensin-porukasta, jonka ohitin loskassa tarpoessani. Että siinä missä vastapäisellä puolella protestoivilla ei oikeasti ole juuri mitään vaihtoehtoja, niin Suomen eroa EU:sta ja kaikkien etäisestikään ulkomaalaisilta näyttävien karkoitusta vaativat kantasuomalaiset siinä… ihanko oikeasti he kokevat tämän maailman niin suurena uhkana, että seisovat päivät pitkät tuossa säässä? He eivät uhonneet vaan varsin kiltisti siinä siivoilivat omaa aluettaan, mutta kuitenkin. Oikeastihan meidän suurin uhka ei ole edes ne, jotka tulevat Suomeen kokeilemaan onneaan turvapaikkabingossa saati sitten oikeasti hädänalaiset, jotka tarvitsevat apua. Mutta en ole vielä nähnyt Suomi Ensin-ihmisiltä kovin analyyttisia lausuntoja ilmastonmuutoksesta, vesistöjen saastumisesta tai mistään muustakin ihan oikeasti koko ihmiskuntaa uhkaavista asioista, jotka omalta osaltaan ovat osa tätä ilmiötä, jota he nyt rautatientorilla kovasti vastustavat.

Nämä kolme suomiensinläistä olivat silleen aika normaalin näköistä väkeä ja uskon, että niitä häiriintyneimpiä yksilöitä lukuunottamatta he ovat ihan aidosti huolissaan jostain. Eivät selvästikään maailmantilasta noin yleisellä tasolla, mutta omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista. Ehkä se teltan luona seisoskelu sitten tuo jotain hallinnan tunnetta, että tekee jotain konkreettista oman hyvinvointinsa eteen, kuka tietää. Mutta kyllä se hämmästytti ja kummastutti tällaista isompaakin kulkijaa. Heillä on äänioikeus, varmasti varaa tehdä valintoja oman elämänsä suhteen, ilmainen koulutus ja sadan metrin päässä loistava yliopisto ja kirjasto täynnä tietoa. Harmi, että näitä ei haluta hyödyntää.

Haluaisin kirjoittaa aiheesta paljon enemmänkin, mutta en jaksa. En jaksa, koska keskusteluilmapiiri on nykyään sellainen, missä tyhjät tynnyrit kolisevat kauhean lujaa, huudetaan ettei suomalaisilla ole mitään tekemistä minkään kanssa tajuamatta esimerkiksi että jo oma älypuhelin on osa globaalia epäarvoisuutta. Viimeksi kun otin kantaa aiheeseen kirjoitin selvästi liikaa, koska näiden todellisuuskriitikoiden valemediassa mua siteerattiin varsin mielenkiintoisesti jättäen puolet tekstistä pois. Tässä alkaa tulla itsekin epätoivoiseksi ihmisten kollektiivisen tyhmyyden ja empatiakyvyttömyyden edessä.

6 kommenttia artikkeliin ”OLEN SITTEN HILJAA

  1. Liina

    Mun on nykyään aika vaikea lukea tästä aiheesta, koska (joojoo, tiedän, ei saisi ummistaa silmiä) tuntuu siltä, että niitä pahimpia, rumimpia kommentteja lukiessa menen ihan oikeasti jotenkin epäkuntoon, mutta tämä.

    Tämä oli niin hyvä teksti, kiitos. Kiitos, että et kasvattanut aggression ja turhautumisen tunnetta, joka niin usein on mukana kun luen siitä, miten julmasti ihmiset toisen epätoivoa ja hätää kommentoi – ja kiitos kun sain silti miettiä näitä asioita hetken sun kanssa. On hyvä huomata, että näinkin tästä voi kirjoittaa.

    Tykkää

    1. Mitäpä tässä kiittelemään. Olen itsekin alkanut turvautua strutsitekniikkaan, kun en vaan kestä sitä empatiakyvyttömyyttä ja ihan puhdasta TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ. Aina välillä jaksaa alkaa vääntää rautalangasta mutta se on usein pakko lopettaa siksi, että vastapuoli harrastaa niin pahaa whataboutismia ja tosiasioiden kieltämistä.
      Olen ollut toistaiseksi iloinen, ettei lapsi osaa lukea, kun näitä typeryyksiä tulee vastaan kaupungilla kirjallisessakin muodossa..

      Tykkää

  2. Tiivistit tähän niin paljon sellaista, mitä ulkomailla asuja ajattelee seuratessaan sitä Suomen hiekkalaatikkoleikkiä. Kiitos. Saksaan on viime vuosina tullut pari miljoonaa maahanmuuttajaa eikä se ole ainakaan mun elämääni pilannut tai ylipäänsä vaikuttanut siihen mitenkään. Onneksi on vielä meitä empaattisia ja kollektiivisesti tolkullisia ❤

    Tykkää

    1. Joo, mun on vaikea ymmärtää sitä empatianpuutetta. Että okei, et halua Suomeen uusia ihmisiä ja vastustat kaikkea globalisaatiossa, mutta sellainen täydellinen kykenemättömyys suhtautumaan ihmisiin inhimillisesti… WTF? Vaikka Espanjan pakolaispolitiikassa on problematiikkansa ja siellä on sata yhteiskunnallista epäkohtaa (enkä tiedä puoliakaan) niin siellä onneksi ihmiset suhtautuvat toisiinsa hyvin humaanisti.

      Tykkää

  3. Kiitos tästä tekstistä. Minustakin on surullista, että nämä Suomi ensin -ihmiset eivät tunnu hyödyntävän niitä resursseja, jotka heillä olisi ilmaiseksi käytössään. Kirjastot, joista hakea tietoa maailman menosta. Turvallinen kotikaupunki (kunhan he eivät itse tee sitä turvattomammaksi muille…!). Koulutus, josta en tiedä, paljonko he ovat omaksuneet ainakaan mitä analyysi- tai ajattelukykyyn tulee. Mahdollisuus osallistua hyvinvointivaltion ylläpitoon – tosin en tiedä, miten paljon he itse verokertymää työnteolla kasvattavat… En myöskään tiedä, mihin empatiakyky on heitä kadonnut ihan normaalien käytöstapojen lisäksi. Varmasti he ovat aidosti huolissaan, mutta väkivaltaan yllyttäminen ei voi olla koskaan ratkaisu mihinkään, ei myöskään toisten hädästä iloitseminen. Olen syvästi ymmälläni minäkin.

    Tykkää

    1. Kiitos itsellesi, ihanaa kun tänne kommentoidaan vaikka itsestä tuntui, että tästä oikein pysty sanomaan mitään sohimatta muurahaispesää. Vaikka pitäisihän sitä sohia, ei vain hitto jaksa. Jos ei edes pakollinen peruskoulu, kaikki syväanalyysit maailmantilasta ja raportit saa ihmisiä ymmärtämään kokonaisuutta, niin en saa kyllä minäkään.
      Toivottavasti kotikaupungit pysyisivät turvallisina jatkossakin (enkä tosiaan viittaa siihen, että pelkäisin pakolaisvirtojen jotenkin olevan ensimmäisenä vaaraksi).

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s