Siinähän ehti mennä melkein vuosi, että pääsin uudestaan brunssille Helsingissä! Tällä kertaa pöytä oli varattu – ja sitä varausta suosittelen!– Punavuorenkadulle Deli Café Mayaan, jonka pieneen brunssiin ja tiiviiseen tunnelmaan ”paikalliset” ystäväni olivat tykästyneet. Itse en olisi varmaan ekana Mayaa valinnut: ensivaikutelma brunssista oli että onpa vaatimaton valikoima, ja ihan liian terveellisen näköistä tällaiselle mörssärille.

No, kahvilaa itsessään ei ole koolla pilattu, mutta meillä oli oikein mukavaa ikkunapöydässä. Pöytänaapurit joutuivat ehkä kuuntelemaan vähän liikaa huonoa läppää, kun vertailtiin puuttuvia hampaita ja kunnon keski-ikäiseen tapaan puitiin terveysongelmia, mutta missään vaiheessa jono tai täydet istumapaikat eivät haitanneet. Tarjoilut oli katettu hyvin tiiviisti tiskin lähelle. Pientä noottia aika puutteellisista tai kokonaan puuttuvista merkinnöistä ruokien sisällön suhteen: vaikka henkilökunta hääri yleensä tarjoilujen lähellä, näin ruokarajoitteisena on aina mukava yhdellä silmäyksellä nähdä mitä voi syödä hyvällä omatunnolla. Toki kysyttäessä vastattiin aina ystävällisesti, palvelu oli koko ajan mitä mukavinta, mutta you know, suomalaiset ei tykkää vaivata jatkuvasti tarjoilijaa…

Deli Cafe Maya

Mayan brunssi

Aluksi hieman päivittelin pienessä, rasvaa ja suolaa kerjäävässä mielessäni että ihan liian terveellistä (cous-cousia, salaattia, munakkaassa taisi olla parsaa ja taas sitä tuorepuuroa!) ja ihan liian vähän mätettävää lautaselle. Mutta voin kertoa erehtyneeni. Itsensä saa ähkyyn myös bulgursalaatilla ja focaccialla jos oikein yrittää! Eikä terveellisen tarvitse tarkoittaa pahaa, sillä runsaasti kiitosta haluan antaa hienosta mausteiden käytöstä: tulinen tomaattisalaatti sai mut palaamaan ruoka-astioille monta kertaa, kyllä oli siinä korianterit, sipulit ja mausteet täydellisessä tasapainossa.

Tarjolla oli juustoja, vähän parempia lihatuotteita, useampaa erilaista salaattia ja muutamaa eri munakasta, perunalohkoja, croisantteja ja paria leipälajiketta, tuorepuuroa, pieni valikoima hedelmiä, kahta mehua, kahvia ja teetä ja jälkiruoaksi porkkanakakkua ja brownieta. Ei siis mikään ruotsinlaivan buffet, mutta monipuolinen, täyttävä ja sellainen, jonka jälkeen olo oli kevyen ravittu eikä valmis talviunille ja puolen vuoden paastoon. Ei perinteinen brunssi vaan kiva ituhippihipsterien tapa aloittaa viikonloppu. Me olimme nautiskelemassa heti ensimmäisestä kattauksesta kello 11 ja saimme 1,5 tuntia rauhassa fiilistellä ruokaa ja hyvää seuraa.

Parasta brunssissa oli hinta, tai oikeastaan hinta-laatusuhde. Köyhdyin vain 20 euron verran, joka on tuolla postinumerolla ja noilla raaka-aineilla äärimmäisen kohtuullinen veloitus Mayan kauttauksesta. Ei siellä skumppia kilistelty eikä hienosteltu, mutta jos kaipaa vaihtelua perusleikkelepöytään niin ihan loistava vaihtoehto. Lupaan jatkossakin harkita tällaista terveellistä ja eksoottista vaihtoehtoa kun mieli kaipaa ystävien tapaamista notkuvien pöytien ääressä.