Ahdistus nimittäin. Kuluttamisesta. Etenkin kerskakuluttamisesta.
Olen valmistautunut vaatteettomaan vuoteen peruuttamalla melkein kaikki vaateketjujen uutiskirjeet, joita sähköpostiin pullahti päivittäin. Vähän häpeillen täytyy myöntää, että yksi harvoista jäljelle jääneistä viesteistä tuli Hennesiltä.
Pidä Ugly Christmas Sweater Day.
Okei, tämä on täysin ensimmäisenmaailman ongelma. Hermostua siitä, että ihmiset haluavat hullutella pukeutumalla rumiin poronsarvipaitoihin ja villapaitoihin, jossa lumiukot pyllistää tai jotain muuta yhtä ratkiriemukasta. Mutta se myös kiteyttää sen ostoskulttuurin, johon olen syyllistynyt itsekin – viimeksi tänä syksynä. Vaatteiden hankkiminen yhtä käyttökertaa varten. Se, että sen tekee tietoisesti eikä kyse olekaan vain vahinkohankinnasta jonka toteaa jollain tavalla vääränlaiseksi sen ainoan käyttökerran jälkeen, on mielestäni vielä makaaberimpaa. Että osta nyt ruma paita yhdeksi päiväksi, koska se on hyvä vitsi.
Tuntuu tyhmältä nillittää tällaisesta. Sehän on hyvä läppä. Kyllä siitä ihan kivan kilpailun saa kellä on kornein paita, ja mieluummin tällaista pukeutumiskulttuuria kuin sitä, että ihmetellään kenen nännit on näkyneet Linnassa. Silti siinä jokin tökkii, että meillä on varaa – noin niin kuin lompakossa, ekologisessa mielessä tähän ei todellakaan olisi varaa – ostaa vaate vitsiksi. Yhdeksi päiväksi naurattamaan. Ehkä näistä rumista jouluneuleista tuli mulle nyt vain tämän vaatekierron symboli, koska poden maailmantuskaa ja morkkista omastakin ostokäyttäytymisestä.
Olen syksyllä hankkinut joitain asioita ”varastoon”. Ensi vuodelle lupa on muutamaan poikkeukseen, jos iskee olosuhteiden pakko, mutta lähtökohta on se että jollen esimerkiksi liity mukaan Rion sambakarnevaalikulkueeseen tai työllisty valtionjohtoon, voin aika rauhassa käyttää loppuun nykyisen karderobin. Viimeisen vuoden aikana olen löytänyt miesten osaston. Ehkä siksi, kun nämä fyysiset ulottuvuudet ovat tupanneet kasvamaan ja pidän vähän löysemmistä paidoista, jolloin naisten osastolla ovat normikoossa liikkumavara loppunut ja sitten olisi ollut hyppy sinne plus-puolelle, jossa mitoituksissa ja istuvuudessa on melko paljon toivomisen (ja kasvun) varaa meikäläisellä. Niinpä olen hankkinut vaatteita tyytyväisesti miesten osastolta, jossa on kaupan päälle vielä lyhyemmät jonot sovituskoppeihinkin. Enkä tiedä olenko vain aivopessyt itseni, mutta miesten vaatteet tuntuvat jotenkin laadukkaammilta.
Joten ei, en pukeudu rumaan jouluneuleeseen. Voisin kyllä, jos sellainen olisi kaappiin joskus jäänyt ja jos olisin oikein näppäräsorminen, äkkiäkös sellaisen kutasis. Mutta mitä enemmän sitä miettii vaatemyllyä, joka alkaa vettä imeviltä puuvillapelloilta ja päättyy polttouuniin ehkä ikinä edes pääsemättä käyttöön niin alkaa vähän paleltaa.
Periaatteen Nainen 
Taas nostan täällä hattua – vaatteeton vuosi kuulostaa niin hyvältä! Itsekin ostan lähes kaikki releet kirppareilta tai saan kavereilta. Kierrätetystä tulee niin paljon parempi fiilis kuin uudesta. Tunnet varmaan Tavarataivas-dokumentin? Meillä on niin kaikkea yltäkylläisesti ja ylikin.
Mutta ei, jouluneuletta ei ole eikä sellaista kaappiini tule 😛
TykkääTykkää
Mä oikeastaan odotan jo sitä tosi paljon! Itsensä koetteleminen tekee hyvää ja varmaan opettaa arvostamaan tuota jo valmiina olevaa vaatevarastoa. Ihan Tavarataivas-tyyliin ei kykene – YLE tekee samanlaisen ohjelman ja siihen haettiin osallistujia, miten sekunnin sadasosan kunnes tajusin että mulla on kolme lasta, no can do 😀
TykkääTykkää
Oikeesti? Kuulostaa erehdyttävästi Bridget Jonesilta. Voi morjens. Onneksi mun kaikki syksyn neulomisaika on mennyt siililapasiin ja E:n muskarin joulujuhlan hiiriasuun, etten ole ehtinyt neuloa rumaa paitaa. Muutenhan toki oisin.
Paljon tsemppiä ensi vuodelle!
Itsehän yritin samaa tänä vuonna. Ei tullut puhdasta suoritusta – tuli raskaus – mutta yhteensä reilusti alle kymmenen ei-kirppis-vaatetta kuitenkin. Ja bonuksena vauvalle kaksi (2) uutena ostettua vaatetta. Ihan jees, josko osaisi elää kohtuudella tulevaisuudessakin.
TykkääTykkää
Siililapaset! Hiiriasun! Mäkin haluun 🙂
Ja siis tuohon just pyrin, että ois elinamaista ostoskäyttäytymistä sit kun tää on ohi. Herranen aika mä oon raskauksien ja vauvojen välissä ostanut mielikuvitusvauvoillekin törkeet määrät kaikkea ihanaa (ja kun katsoin just kaikkia ihana kuosisia uusia vauvanvaatteita meinasin ostaa… vaikka siis todellakaan tähän taloon ei tuu enää yhtään koon 62 käyttäjää!).
TykkääTykkää
Kieltämättä tässä nyt kiteytyy se mikä eniten ärsyttää tässä kertakäyttökulutuksessa. Ihmisiä suoraan kannustetaan ostamaan vain päiväksi (joka ei kovin paljon lohduta vaikka sitä käyttäisi seuraavien vuosikymmenten ajan joka vuosi kerran päivässä).
Itselläni on vaatteiden ostelu vähentynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Oli aika pysähdyttävää tajuta, että millaiset määrät rahaa olen kantanut vaatekauppoihin takavuosina kun ostin ihan vain lääkitäkseni työstressiä ja muuta pahaa mieltä.
TykkääTykkää
Olen kyllä seurannut sitä epäonnista Neulomo-saagaa Facessa ja sun blogissa…
Mutta joo. Sinällään kyllä tunnen piston sydämessäni, kun moni oma vaate on ollut käytössä kerran ja sitten jäänyt. Siinä kyllä yleensä on kyseessä ollut arviointivirhe, mutta ei se sitä paljoa muuta. Nyt on tsemppi ja itsetutkiskelu päällä aiheen tiimoilta.
TykkääTykkää