Olen viihtynyt aina aika hyvin au naturel. Olen aina ollut se hauska tai se fiksu tyttö, en mikään porukan prinsessa tai kuumis – enkä tarkoita, että upea ulkonäkö sulkisi pois hyvän huumorintajun tai säkenöivän älyn, mutta jos nyt omia vahvuuksiaan pitää luetella, niin ulkoiset seikat tulevat itselläni siellä listan loppupäässä. Ei mitään angstia tai itseinhoa vaan ihan sitä, että olen ihan liian laiska panostamaan siihen, miltä näytän. Tämän tietävät kaikki, jotka törmäävät muhun normaalina arkipäivänä: Se on ne verkkarit, sotkuponnari ja yleensä aurinkolasit. Niitä ei vielä voi varmaan kutsua kauneusrutiineiksi?
Tämä syksy ei kuitenkaan ole ollut peiliin katsomisen (sellaisen konkreettisen, nyt en puhu mistään itsetutkiskelusta) kannalta kovin auvoisaa aikaa. Se Espanjassa kesällä puhjennut mystinen allergiareaktio ei tosiaan ollut mitään psykosomaattista, tai sitten olen alitajuisesti onnistunut kehittämään itselleni melko tuskaisen olotilan. Iho-ongelmat eivät helpottaneet kotiinpaluuseen, vaan atopia on päin vastoin pahentunut. Tiedän, olisi jo aika varata aika erikoislääkärille… En ole vain ehtinyt. Olen kyllä ehtinyt juosta apteekista joka viikko hakemassa erilaisia rasvoja ja voiteita, joilla saisin kuivat ja punaiset silmänympärykset paranemaan.
Ja jos nyt tämä silmänympärysten turvotus riittänyt, niin kuivuus on levinnyt koko naamaan. Argh. Huulet vaan halkeilevat, vaikka kokeilen kaikki temput. Päänahkakin kutiaa, perkele – eikä ole muuten täitä. Sen lisäksi jos ulkona sattuu yhtään tuulemaan, niin silmät alkavat vuotaa ja punoittaa, ja kun kävin suihkauttamassa uutta lempihajuvettä testimielessä kaupassa, siitä seurasi entistä pahempi allergiareaktio. Nyt huolettaa, että olen ikuisiksi ajoiksi herkistynyt tai mennyt pilalle. Miksei tämä lopu, vaikka ympäristö on vaihtunut? Seuraavaksi pitäisi varmaan alkaa raakata ruokavaliota, koska rehellisyyden nimissä syksyllä on hektistä elämänrytmiä tullut kompensoitua aika paljon sokerilla, hiilareilla, rasvalla ja suolalla. Pitäähän kotiäidillä jotain paheita olla.
Oman ulkonäön ruotiminen tuntuu jotenkin tyhmältä, ja pinnalliselta (jos nyt ei muuten niin koska kaikki se paska, mitä maailmalla tapahtuu ja millä on oikeasti väliä), mutta olen vähän kujalla, koska ensimmäistä kertaa kärsin tällaisista ongelmista. Viimeisen kuukauden aikana useampikin puolituttu on ystävällisesti, mutta vähän liiankin rehellisesti todenneet mun näyttävän aika karsealta, ja olen kyllä samaa mieltä. Nyt jos koskaan tekisi mieli meikata, mutta kuiva, yliherkkä iho ei sitä salli. Tai jos meikkaan niin puolessa tunnissa kaikki naamaan laitettu on valunut ryppyihin ja näytän entistä karseammalta. Kaikki vinkit otetaan vastaan, vaikka olenkin omasta mielestäni jo kokeillut melkein kaikkea. Vertaistuki myös. Aikuisiän akne, atopia ja kaikki muu iski kerralla, kun olin melkein 30 vuotta saanut olla melkoinen siloposki. Kunnes löydän ratkaisun niin välttelen kameraa ja hankin isommat aurinkolasit.
Periaatteen Nainen 
Ikävää 😦 En valitettavasti voi tarjota mitään neuvoja, ihon kuivuus kun on minulle ihan tuntematon olotila – täällä on kärsitty aina superrasvaisesta ihosta ja teiniaknen jälkeen aikuisaknesta ja iän karttuessa tulen varmaankin kärsimään senioriaknesta. Vaikka noin ylipäänsä olen päässyt yli pahimmista epävarmuuksista (eipä minun näpyt ole mikään suuri ongelma verrattuna vaikkapa syöpäpotilaisiin tai sodan keskellä kärsiviin ja vaimo tykkää minusta tällaisena kuin olen jne.) hankala sitä on jättää ulkoiset asiat ihan täysin huomiotta. Toivon mukaan pääset käymään lääkärillä ja saat apua!
TykkääTykkää
Joo, jos mikään ei ole ns. pielessä en kovin aktiivisesti mieti ulkonäköäni, saati että menettäisin yöunia yhden tai kahden tai kolmenkaan näpyn takia. Kuitenkin se, että paitsi näytän joltain aavikkogekolta niin naamaa myös puristaa tai pahimmillaan silmäluomet vuotaa verta niin, noh, sitä on vaikea jättää huomiotta. Vaikka haluaisin oikeasti kirjoittaa jostain White helmets-pelastajista tai muusta tärkeästä, piti tämäkin kirjoittaa ulos. Uskon, että Espanjan ilmasto auttaisi asiaan. 😀
Tsemppiä myös sinne, patenttiratkaisuja odotellessa.
TykkääTykkää
Täysin samat fiilikset! Naamassa (etenkin yläluomilla) punaisia, kuivia alueita, samoin leuan seudulla ja kaulassa. Huulet kuin santapaperia vaikka mitä rasvoja koittaa käyttää. En ole koskaan kärsinyt näin huonosta ihosta ja nyt tekisi mieli meikata edes jotain piiloon (meikkiä en tosiaan yleensä käytä), mutta nyt ei voi tehdä sitä, koska ne punaiset kohdat näyttää entistä karseammilta. Olen harkinnut kosmetologille menoa ja sitten lääkärille, jos muu ei auta… Miksi juuri nyt kun täyttää 30!? Kuiva iho minulla on ollut aina mutta rasvaisilla rasvoilla kuivuus on aikaisemmin pysynyt kurissa mutta ei enää nykyään. Kortisoniakin kohtuudella olen kokeillut mutta sekään ei tunnu auttavan (eikä uskalla pitkään käyttää ilman lääkärin määräystä). Kerro, jos löydät ratkaisun ongelmaan, minä(kään) en ole sitä vielä löytänyt
TykkääTykkää
Noh, mä nyt varasin lääkäriajan (koska postauksen lukenut ja mun kilpikonnalookin nähnyt ystävä erikseen otti asiakseen käskeä). Eli ehkä ensi viikolla olen vähän viisaampi, ja toivottavasti saan jotain täsmätehoainetta . Apteekista käskivät surutta läiskimään kortisonia viikon kaksi, mutta eihän se nyt ihan kauhean pitkäikäiseltä ratkaisulta tunnu.
Kiitos tsempeistä ja lupaan palata asiaan, jos löydän jonkun maagisen ihmeparannuksen!
TykkääTykkää
Vertaistukea tulee kyllä ja vinkkejä, mutta itse pyysit 🙂 (itse en pahimpaan ihottuma-aikaan niin välittänyt hyvää tarkoittavista oman kokemuksen vinkkaajista, mutta tässä sitä nyt itse ryhdyin semmoiseksi). Tämä vuodenaika nyt vaan on se kaikkein huonoin, kun vaihtelu on kovimmillaan ja iho ei ole vielä tottunut tulevaan talveen. Atooppisena JA aikuisiän aknelaisena olen nyt parin viimeisen vuoden aikana löytänyt muutaman perustuotteen kanssa hoitorutiinit, joilla pärjään jo aika hyvin. Lokakuu kuitenkin on kaikkein vaikein ja iho vaatii extratöitä.
Lääkärissä olen aikoinani juossut riittävästi, mutta en koskaan saanut sellaista apua, josta olisi ollut pysyvää hyötyä. Toivon sulle parempaa onnea sen kanssa. Älä kuitenkaan surutta läiski kortisonia viikkoa tai kahta, jooko, vaan koetetaan pitää se kortisoni enempi semmosena viimeisenä oljenkortena.
Mutta MUN niksit: mieto puhdistusvaahto kasvoille illalla, kunnon rasvat naamaan , aamulla pelkkä kasvovedellä puhdistus ja kunnon rasvat naamaan. Itselle sopii Favoran puhditusaineet, tärkeintä on, että on kuivalle iholle tarkoittu. Kasvojen kosteutukseen on tarjolla vaikka mitä kevyitä yms voiteita, mutta useimmat sisältävät niin paljon vettä, että apua ei oikeasti tule. Itse käytän Lipolan nimistä paksua perusvoidetta, joo, tiedän sitä suositellaan korppukantapäille, mutta yllättäen se toimii myös kuivalla naamalla 🙂 Itse käytän meikkiä sen verran, että sipaisen Lumenen CC-voidetta ohuelti (koska UV-suoja tietokoneen edessä istuvalle on hyvä ja pieni tasoitus ei haittaa).
Läikkiin ja punoituksiin ja kaikkeen muihin turvotuksiin käytän iloisessa sekamelskassa TRUE ORGANIC ALL YOU NEED IS ME (luonnonkosmetiikkaa) ihmevoidetta ja Locobase Repair voidetta (apteekki), jälkimmäinen muuten on ainoa oikea vaihtoehto esim huuliin.
Tämä on täysin subjektiivinen lista toimivista tuotteista, paitsi tuo Repair voide, sitä käyttää koko lähipiirini, koska se oikeasti toimii. Anteeksi pitkä jaarittelu ja tuotesijoittelu, mutta haluan oikeasti vinkata toimivista tuotteista, koska pystyn samaistumaan tekstiisi melko täydellisesti. Astmaa ei ole, enkä tiedä mitään sen vaikutuksista iho-oireisiin. Lisäksi on myös ruokavalion vaikutus, mutta se sulla olikin jo työn alla 🙂 Lisään vaan, että itselle on ainakin akneen auttanut sinkki. Ja rasvaa kannattaa käyttää myös sisäisesti, oliiviöljyä, avokadoa etc… mutta sokerit, sokeri on pahasta.
Anteeksi 🙂
TykkääTykkää
Hei tiedätkö mitä, tämä oli ihana viesti. Ja joo, usein sitä ei arvosta neuvoja (hyvää tai vähemmän hyvää tarkoittavia, whatsoever) mutta nyt otan kaiken ilolla vastaan, koska tilanne on mulle aivan uusi ja olen ihan kädetön kilpikonnamutanttinaamani kanssa. Joten aion kyllä mennä heti luennon jälkeen apteekkiin (olin menossa muutenkin, onneksi kirjoitit heti aamusta!) ja hakea tota Lipolania ja Locobasea. Olen valmis kokeilemaan suunnilleen mitä vaan uhrirituaaleja, että aamuisin peilistä ei katsoisi ihan näin pahasti pystyyn kuollut muikki.
Kiva kuulla, että olet löytänyt ton oman rutiinin (jota kokeilen!) ja se auttaa, vaikka kyllä tässä vähän tulee kaipailtua huoletonta elämää ihonhoidon kanssa, jota ehdin viettää sen 30 vuotta. Että kiitos, kiitos ja kiitos (mutta olisit edes sanonut että kyllä se sokerikin auttaa, et vaan syö sitä tarpeeksi 😀 ) .
TykkääTykkää
Toivottavasti saat lääkäriltä apua. Olen itse atoopikko ja kahden atoopikon äiti ja voin antaa pari vinkkiä, jos niistä olisi jotain hyötyä. Olen huomannut että monet apteekinkin rasvoista sisältävät allergisoivia aineita, jotka vaan pahentavat ihottumaa. Kokeilemalla selviää mikä itselle sopii. Kortisonivoiteiden tuoma helpotus on itsellä ollut hyvin lyhytaikainen. Paras apteekin rasva, jota olemme käyttäneet on Decubal. 4-vuotiasta kuopustamme voidellaan sillä päivittäin ja hänen ihonsa pysyy ihan sillä kunnossa. Heti jos voitelu jää muutamana iltana väliin, iho menee ihan punaiseksi ja kutiavaksi. Tosi hyvä voide siis ainakin hänelle. Meillä kaikilla kolmella pahiten oireilevat kädet, jotka eivät kestä oikein muita vuodenaikoja kuin kesää. Käsiin ja lasten kasvoihin (omat kasvot eivät kaipaa lisärasvaa) käytän Dermosilin Extravoidetta, se on tosi hyvä ja allergisoimaton.
TykkääTykkää
Joo, olen huomannut tuon että monet entiset rasvat, joita olen pitänyt mietoina, aiheuttavatkin nyt aika tuskaisen olon. Argh. Lipolan toi nyt alkuun apua, pitänee jatkaa apteekin valikoimien testausta. Ja kortisoni tosiaan ei ole ollut mikään avain onneen, ja sivuvaikutukset huolettaa.
Kurjaa, että tämä vaivaa teillä lapsiakin (meillä keskimmäinen oli pienenä kuin dalmatialainen atooppisine läikkineen mutta jotenkin se parani itsekseen, uskomatonta kyllä), inhottava vaiva ja ilmeisen yleinen. 😦 Mutta olen silti kyllä kiitollinen näistä neuvoista!
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: MISSÄ KULJIN VIIME VIIKOLLA – Periaatteen Nainen
Päivitysilmoitus: MERKKIEN MUKAAN OLEN YKSINÄINEN – Periaatteen Nainen
Päivitysilmoitus: VÄLIAIKATIETOJA NAAMASTA – Periaatteen Nainen
Päivitysilmoitus: IHOLLA – Periaatteen Nainen