Elämähän on muutenkin melko haastavaa, mutta Viherjuuria-blogista tänne singonnut haaste oli oikeasti erittäin tervetullut inspiraatio kirjoittaa. Pyydettiin kertomaan omasta, arkisesta viikosta kuvien kera, ja tuntuu että nyt tulee kyllä täydellinen epäonnistuminen. Tämä viikko on nimittäin ollut siitä harvinainen, että siihen on mahtunut blogitilaisuus – tätä tapahtuu ehkä kerran kuukaudessa – sekä lyhyt irtiotto lapsiperhe-elämästä, ja tätä tapahtuu vielä harvemmin. Kuviakaan ei oikein ole, koska Olympus meni ja hajosi. Lainasin kuitenkin viikonloppuna kaverin kameraa, joten inhorealististen ”puuroa tukassa ja paita väärinpäin”-kuvien sijaan saatte nauttia kansallismielisestä syysmaisemasta.
Maanantai
Aamulla käytiin näyttämässä kuopuksen korvia lääkärille. Tyypillä oli elokuussa kaksi korvatulehdusta kolmen viikon sisällä, joten tanssin pienen happy dancen kun korvat olivat vihdoin loistavassa kunnossa. Samalla reissulla käytiin kirjastossa tulostamassa takuukuittia kameran korjausta varten (jep, meillä ei ole kotona printteriä) ja hakemassa mulle uusi puhelin. Iltapäivällä oli esikoisen uimakoulu – keskimmäinen oli niin hysteerinen että hänet jätettiin julmasti kotiin, joten uimakoulun ajan läträilin vain 2-vuotiaan kanssa vauva-altaassa. Illalla Good Wife, siideri ja sipsejä.
Tiistai
Pääsin aamulla kuuntelemaan tärkeää viestiä tyttöjen silpomisesta, ja olin koko päivän paitsi vähän ahdistunut maailman kauheudesta myös inspiroitunut siitä, miten hienoa työtä ihmiset tekevät. Haaveilin myös itsekin, että joskus pääsisin tekemään samanlaisia hommia. Kun esikoinen oli haettu eskarista, nukkui kuopus päiväunet ja ehdin viedä isot pojat hetkeksi pyöräilemään pihalle. 4-vuotiaalta irrotettiin apupyörät alkukesästä ja meni tähän päivään asti, että pyöräily lähti sujumaan. Ja nyt se sittenkin sujuikin. Toki jätkä polkee ihan liian lujaa (ja sitten nostaa jalat pois polkimilta, kääk), törmäilee seiniin ja mummoihin, lensi alas rampilta ja on muutenkin hullu hurjapää, mutta puhkun silti äidin ylpeyttä. Iltapäivällä piti taas mennä yliopistolle, kolme ja puoli tuntia virkamiesruotsia.
Keskiviikko
Pienet pojat menivät kerhoon, iso poika meni taas kolmeksi tunniksi eskariin ja mutsi meni jumppaan. Sen jälkeen hain lapset, mentiin puistoilemaan ja tultiin kotiin – pienin päiväunille, isot leikkimään/riitelemään ja itse tein läksyjä. Ilta kului taas koululla ruotsia päntäten. Illalla olisi pitänyt kirjoittaa esseetä, mutta katsoin Ensitreffit alttarilla.
Torstai
Päiväni murmelina-tyyliin vein ensin pienet pojat kerhoon ja ison eskariin, ja sitten suuntasin salille. Pettymys, kun zumba oli peruttu, mutta treenasin sitten salilla senkin edestä. Hain lapset, käytiin taas tunnin verran puistossa ja tultiin kotiin keskimmäisen puheterapian takia. Kävin ruokakaupassa yliväsyneen taaperon kanssa, joka kirkui vartin kestäneessä kassajonossa (koska takavarikoin lasten ostoskärryt sen jälkeen, kun raggari oli ajanut muiden asiakkaiden kantapäille ja pakannut kielloista huolimatta kyytiin kuusi pakettia Muumi-keksejä). Kävimme pihalla moikkaamassa poikien kaveria, joka lähti lyhyelle lomamatkalle ja sitten lähdin esikoulun vanhempainiltaan. En nyt mene yksityiskohtiin, mutta olisin mieluummin ollut siellä ruotsintunnilla… no, vanhempainillan päätteeksi sain naapurin äidiltä paketin vaippoja. Sitten taas loppuilta läksyjen parissa.
Perjantai
Aamulla taas pienet kerhoon ja iso eskariin. Piti mennä salille, mutta teinkin läksyjä ja joogasin hetken kotona, ennen kuin taas hain lapset ja mentiin puistoon – niin, kuulostaako jo tutulta? Lounaan jälkeen lähdettiin kuitenkin, kauniin sään ansiosta, käyttämään lahjakortti Korkeeseen koko porukalla. Se kuulosti ihan kuolleena syntyneeltä idealta – yksi äiti, kolme lasta -mutta sujui yllättävän hyvin: Isot pojat ovat jo niin taitavia, että selviävät kantoradat melkein ilman apua läpi ja kuopuksen sai lahjottua paikalleen pullalla. Oli niin ihana auringonpaiste ja hyvä fiilis koko porukalla, että päätettiin kävellä Mustikkamaalta uutta isoisänsiltaa pitkin Kalasatamaan. Kotona herkuteltiin quesadilloilla ja kun väsynyt taapero oli nukutettu, pelattiin vielä pari erää Inkan Aarretta ja syötiin popcornia. Kun muut nukkuivat, kuuntelin verkkoluentoa.
Lauantai
Yritin aamulla kirjoittaa esseetä, pakata ja antaa vielä vähän huomiota lapsillekin, mutta sehän meni ihan kaaokseksi ja kiljumiseksi. Mummi vei esikoisen tämän ensimmäisiin koristreeneihin ja minä vein kuopuksen vanhempi-taapero-tanssitunnille, ja logistisista syistä keskimmäinen tuli mukaan ja pelasi Angry Birdsiä koko tanssitunnin ajan. Taapero vihasi tanssimista ja vaikutti tyytyväiseltä, kun pääsi tanssitunnilta jonottamaan Lidliin. Kotona tungin tavarat reppuun ja lähdin Kalasatamaan, mistä pääsin kaverin kyytiin ja suuntasimme kohti Lohjaa yhden päivän perinteiselle mökkilomalle vanhan, jo 18 vuotta yhtä pitäneen kaveriporukan kesken. Matkalla tietysti eksyttiin ja ajettiin noin 60 kilometriä edes takaisin ihan turhaan, mutta kolmelta korkkasin kylmän Happy Joen ja heittäydyin mökin pihalle aurinkoon. Juteltiin, naurettiin, saunottiin ja syötiin quesadillaillallinen ja omenapiirakka yhdeltätoista yöllä.
Sunnuntai
Heräsin vasta yhdeksältä! Mikä ennätys! Osa oli jo herännyt valmistelemaan brunssia, jota nautittiin jo valmiiksi edellisillan ahmimisista ähkyssä. Yksi rohkea kävi vielä uimassa, muuten pakattiin, touhuttiin, otettiin valokuvia ja naurettiin vielä vähän. Sitten hypättiin taas autoon ja ajettiin Helsinkiin, tällä kertaa onneksi ilman eksymisiä. Kotona odotti kolme poikaa, joista kukaan ei kuulemma ollut ikävöinyt. Mentiin pihalle, kylvettiin ja nyt paluu arkeen, eli läksyjä, ja vähän blogiakin.
Seuraavaksi haastan mukaan Puolivälissä-Päivin, Kukkavarpaan ja tuoreen yrittäjärouvan Valeäidin!
No voi helvetti. Eiku kiitos 😀
TykkääTykkää
Miten helvetissä sä oot noin nopee? Siis jos reaktionopeus on tota luokkaa niin kahdeksan tunnin työpäivä on sulla pulkassa ennen lounasta. Tsiisus.
TykkääTykkää
LOL. Reaktionopeus oli se että jutun kirjoitin tänään ja huomenna on live. Näppis herkkänä klo 21 hei!
TykkääTykkää
Nainen, sä olet kone! 🙂 Tuli mieleen Eeva Kilven runo, joka alkaa sanoilla ”Huomenna minä lämmitän saunan”. Tsemppiä opintoihin, arkeen ja tulevaisuuden päätöksiin – nostan hattua.
TykkääTykkää
Se on myös mun lempirunoja, vaikken olekaan pieni (enkä ainaniin urhea) nainen. 🙂 Mutta siitä saa hymyn ja sitä olen monelle ystävälle mielelläni siteerannut.
Kiitos tsempeistä, voiton puolella onneksi ollaan…
TykkääTykkää
Kiitti, kopitan!
TykkääTykkää
Hyvin napattu!
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: Seitsemän päivää | Puolivälissä
Kyllä mä tän haasteen noteerasin, mutta nyt vasta sain kirjoitettua viikon puuhista. Olin jo unohtanut puolet siitä. Onneksi puhelimen kuvavirta ja toisaalta kalenteri muistuttaa mitä onkaan tullut tehtyä 😀
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: EI MUISTELLA PAHALLA – Periaatteen Nainen