Voi apua. Tämän tekstin raakile on ollut työpöydällä odottamassa työstämistä jo hetken, ja sitten edelliseen postaukseen tuli kommentti koskien tyytymättömyyttäni – kääk, mikä ajoitus, mutta vannon että tämä ei ole mikään epätoivoinen yritys peitellä käsiin hajoavaa psyykettä. Tarkoitus oli kyllä myöntää, että mikään varsinainen hyvänmielenblogihan tämä ei ole, vaikka olisi ihana vain kuvata kauniita asioita ja kertoa kivoja juttuja. Joskus analyyttinen tyyli vain lipsahtaa kriittisyyden (tai jopa kitinän) puolelle, mutta nyt tässä on yhden postauksen verran pelkkiä iloisia asioita tältä viikolta!
CHURROT
Tai oikeastaan papitas, eli nämä pienet renkaat. Paras mahdollinen aamupala, vaikka en ihan joka aamu kehtaa jonottaa poikien kanssa paikallisen churrokahvilan luukulla – eurolla pussillinen näitä ja koko perhe nuolee sormiaan.
JUOKSU
Noron ja nuhan jälkeen olen päässyt taas lenkille, ja jalka on noussut normaalia nopeampaan tahtiin. Tasaiset lenkkimaastot, myrskyt merellä ja omat ennätykset, niillä sain taas pitkästä aikaa tuntea sen runner’s high’n.
KIVAT KOMMENTIT
Bikinikuntopostaus sai tosi ilahduttavia kommentteja sekä muutaman yhteydenoton muita reittejä. Ja mikään ei tietysti imartele bloggaajaa niin paljon kuin fiksujen lukijoiden kannustava palaute. Kiitos!
LAATUAIKA RANNALLA
Yritän aina kun mahdollista viettää vähän aikaa kaksin jokaisen pojan kanssa. Kuopuksen kohdalla se vain usein tarkoittaa kauppareissua tai esimerkiksi postissa jonottamista eikä mitään erityisen hauskaa, mutta eilen kukaan muu ei suostunut mun seuraksi rannalle kuin Nipander. Ja se olikin aivan luksusta, oli ihana keskittyä kohta kaksivuotiaan kanssa touhuamiseen, kastua ilta-aalloissa ja kävellä kotiin leipomon kautta – poikien ruokavalio on täällä aika leipäpainotteinen, ja kahden patongin satsi joudutaan hakemaan joskus kahdesti päivässä…
VIILEYS
Alkuviikosta oli muutama harmaa päivä, jolloin lämpötila putosi alle kolmenkymmenen asteen, vähän satoi ja jopa ukkosti. Oli hauskaa vaihtelua kaivaa matkalaukusta vähän peittävämpää päälle, ja myrskyn jälkeen on ollut taas raikkaampi ilma.
VESIVÄRIT
Meidän pojat rakastaa askartelua ja mä tuota noin en. Mutta sadepäivän kunniaksi kaivettiin tiistaina vesivärit kaapista ja taiteiltiin koko aamupäivä. Ja se olikin niin kivaa, että mä olin viimeinen joka malttoi lopettaa luovat työt! Mukavan meditatiivista, vaikka välillä tietty taaperon kanssa piti vähän neuvotella siitä, miten välineitä käsitellään ja saako esimerkiksi äidin paitaan maalata, mutta tämä otetaan tavaksi.
YLLÄTYSVIERAS
Vähän niin kuin joulunakin, tilattiin taas mummi tänne. Ja sunnuntaina hän saapuu!
PUHETERAPIAJUTUT
Eilen oli viimeinen Skype-puheterapia ja alkoi meidän kuukauden mittainen kesäloma harjoituksista. Pampulan huima kehitys nostaa yhä onnenkyyneleet silmiin joka päivä, mutta myös tauko treenistä on tervetullut. Sen lisäksi saatiin tänään kuulla, että kuntoutus jatkuu taas vuoden verran entiseen tapaan, että kiitos Kela ja muut tahot, mikä helpotus!
VIIKONLOPPU
What’s not to like?
Monta hurjan kivaa juttua ja mukava postaus 🙂 Vaikka ei mua häiritse sekään, jos joskus vähän kriittisemminkin suhtautuu tai jopa narisee (mitä sä et mielestäni tee – minä kylläkin ja paljon 😀 ). Kaiken ei aina tarvitse olla niin naminamia ja mun mielestä niistä negatiivisistakin asioista saa ja voi kirjoittaa, eikä se nyt silti tarkoita, että olisi suurinpiirtein mt-ongelmien ytimessä…
Piti myös siihen bikinipostaukseen kommentoida,mutta laiskana en sitten jaksanutkaan. Mutta se OLI huippu ja tärkeä postaus ❤ Keep going!
TykkääTykkää
No kiitos, tämä oli kaikin puolin lämmittävä kommentti :). Eikä mua häiritse rakentava palaute tai edes keittiöpsykologia pahemmin, mutta noh…Saa kuitenkin kritisoida, itsehän olen lajin intohimoinen harrastaja ja keksin jotain parantamista yksisarvisista ja sateenkaarestakin!
Mutta pieneen natinaan on helppo samaistua, sellaistahan arki yleensä on, tavallaan tosi ihanaa mutta sit aina kuitenkin joku lapsista on astunut koirankakkaan tai itsellä on joku PMS.
TykkääTykkää
Tosi kivoja juttuja 🙂 ja edellistä kompaten ei muakaan häiritse jos joskus kirjottaa niistä negatiivisistakin asioista. Mun mielestä saa myös valittaa kun siihen on aihetta ja kun muistaa välillä myös keskittyä niihin hyviin asioihin just niinku sää teet 🙂 ei elämä voi kenelläkään olla pelkkää ruusulla tanssimista ja ainaki ite kahden pienen lapsen äitinä haen myös paljon vertaistukea blogeista! On tietyllä tavalla helpottavaa lukea ja kuulla, että myös muilla on joskus rankkaa 😀 se auttaa jaksamaan kun muistaa etten oo tässä elämäntilanteessa yksin 🙂 ei muuta kun jatka vaan samaan malliin! Kivoja aikoja sinne 🙂
TykkääTykkää
Hah, joo, siis vertaistukea rankkuuteen voin tarjota vaikka muutaman romaanin verran, mutta yritän täällä muistaa välillä ne hyvätkin jutut. Täähän on välillä i h a n kamalaa (ja välillä tosi ihanaa ja usein molempia yhtä aikaa tai viiden minuutin välein vaihdellen).
Kiitos kommentista kokonaisuudessaan, tällainen palaute saa aina kehräämään!
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: FIN DE SEMANA – Periaatteen Nainen
Päivitysilmoitus: RITMO DE LA VIDA – Periaatteen Nainen
Päivitysilmoitus: KUINKA TEHDÄÄN ESPANJALAISIA LAPSIA? – Periaatteen Nainen