RAKAS PAASTOPÄIVÄKIRJA

Ti 19.1., 1. paastopäivä
Päivän kalorit: 3 kupillista teetä maidolla, lautasellinen keitettyä kukkakaalia, hyppysellinen porkkanaraastetta, omena, pieni veteenkeitetty kaurapuuro, iso voisilmä. Ei hajuakaan montako kaloria mutta ainakin oli nälkä.
Klo 7.10: Skype-palaveri Pampulan puheterapeutin kanssa. Mietin lähinnä ruokaa.
Klo 8.45: Aamupalaa lapsille. On vaikeaa olla napsimatta poikien lautaselta. Murot tuoksuvat taivaallisilta.
Klo 10.32: Jes, meni ainakin 10 minuuttia etten ajatellut ruokaa.
Klo 12.10: Itse asiassa nälän taso ei ole mitenkään sietämätön. En ole edes kiukkuinen vaan aika zen.
Klo 13.20: Ensimmäinen ateria. En yleensä ole syönyt sohvan alle pudonnutta kukkakaalia…
Klo 15.26: Huono äiti tarjosi lapsilleen mikroaterian lounaaksi. Ei kelvannut lapsille ja nyt ruoan jämät haisevat aivan jäätäville. Onneksi huumaava kaasun haju (you know, boileri) täyttää keittiöön kun alkaa tiskata lämpimällä vedellä.
Klo 17.48: Päivälliseksi yksi vihreä omena. Aiheutti allergiareaktion.
Klo 21.56: Joko saa mennä nukkumaan? Olo on muuten ihan okei mutta jotenkin nämä englanniksi kirjoitetut tieteelliset artikkelit eivät ihan aukea näillä aivoilla…
Klo 23.49: Olen tässä laskenut minuutteja aamuun ja miettinyt The Martian-elokuvaa. Siinä avaruuteen unohdettu Matt Damon joutuu pärjäämään kuukausia jollain 200 kalorin päiväannoksella ja pystyy silti laskemaan vaativia matemaattisia tehtäviä ja suunnilleen rakentamaan kuuraketin. Mä en pysty yhden päivän kalorivajeessa edes vastaamaan sähköposteihin.

To 21.1., 2. paastopäivä.
Kaksi mukillista teetä lirauksella maitoa, kaksi vihreää kuorittua omenaa, viimeisen kookosleivoksen muruset (kyllä, muruset), kaksi keitettyä kananmunaa ja kourallinen keitettyjä pakasteherneitä, kaurapuuro voisilmällä, viisi pekaanipähkinää.
Klo 08.50: Jee, vuorokauden päästä saa jo syödä normaalisti!
Klo 11.42: Itse asiassa tämä ei tunnu enää kovin pahalle. Paitsi kun naapurit hauduttelevat jotain herkullisen tuoksuista lounasta.
Klo 12.55: Lounaaksi kaksi omenaa. Tulee mieleen omenadieetti, jolla olin Dominikaanisessa tasavallassa, kun olin 16-vuotias vaihto-oppilas ja lihonut kolmessa kuukaudessa melkein 30 kiloa. Sillä dieetillä sai syödä vain omenia. Viikon kuurin jälkeen söin varmaan kuusi pizzaa yhdessä illassa.
Klo 15.10: Juon teetä ja pelailen esikoisen kanssa Afrikan Tähteä. Ei ole edes nälkä.
Klo 16.10: Jaan viimeisen kookosleivoksen (joita, kröhm, söin itse eilen viisi…) isoille pojille. Saatan nuolla muruset rasiasta…
Klo 16.49: Askeettinen päivällinen, pakasteherneitä keitettynä ja kaksi keitettyä kananmunaa, joista toisesta puolet jää kuoreen kiinni ja vituttaa.
Klo 19.45: Keitetty kaurapuuro, ihanaa lohturuokaa. Pitäisi syödä tätä muulloinkin iltaisin, lämmittää ja täyttää.
Klo 21.20: Katos, Käyttis on ostanut pähkinäsekoituksen. Kuopusta kiinnostaa, tarjoan sille puolikasta pekaanipähkinää ja syön puolet itse. Taaperolle ei kelpaa, mulle karkaa lapasesta ja ronkin kaikki pekaanipähkinät jotka löydän pussista (onneksi ei ollut enempää kuin viisi). Fail.
Klo 23.10: Tein päivän päätteeksi Yoogaialla ekan joogaharjoituksen melkein kahteen kuukauteen. Joogapunnerruksiin ei ihan riittänyt pito, mutta muuten olo on loistava!

Ma 25.1., 3. Paastopäivä
Viisi xylitol-tablettia (yhteensä 35 kaloria!), kaksi omenaa, kaksi keitettyä kananmunaa ja pakasteherneitä lämmitettynä, iso kaurapuuro voisilmällä
Klo 4.45: Hänen Korkeutensa herättää. Tahtoisin jo aamupalaa. Päivän tärkein ateria. Olen aamiaisihminen. Antaa mulle vittu aamupalaa!
Klo 9.05: Tee ei muuten ole aamupalaa. Tällaisen yön jälkeen tarttis ainakin ne yhdeksän konvehtirasiaa mistä näin unta, pullon skumppaa tai kolme pizzaa.
Klo 11.15: Jos syön räkää, lasketaanko se?
Klo 13.10: Lounaaksi kaksi kuorittua omenaa. Lasten makaronilaatikko tuoksuu vähän liian hyvältä.
Klo 14.15: Taas nälkä.
Klo 16.30: Maanantai on selvästi väärä päivä paastota. Kaikkia kiukuttaa muutenkin, pitäisi vaan vetää suklaata kaksin käsin.
Klo 17.05: Päivällinen, kourallinen keitettyjä pakasteherneitä ja kaksi keitettyä kananmunaa samalla kun siivoan pissoja lattialta, ripustan pyykkejä ja syötän taaperoa.
Klo 18.15: Leikkipuistossa KAIKKI, niin aikuiset kuin lapsetkin, syövät jotain. Jotain hyvää.
Klo 19.50: Selvisin supermarketissa ruokaostoksista todella järjestelmällisesti. Ostin kyllä suklaata ja kookosleivoksia ja kroisantteja aamupalaksi… Öhm…
Klo 20.30: Iltapuuro. Ihana iltapuuro. On vaikea olla napostelematta samalla kun laitan lapsille iltapalaa, käsi suuhun-liike on ohjelmoitu selkärankaan. Parempi vältellä koko keittiötä.

To 28.1., 4. paastopäivä
Yksi paistettu kananmuna & Coca-Cola Light, kaksi kulhoa papuperunakeittoa (suunnilleen 180 kcal per lautanen).
Klo 03.40: Tosi lupaavaa, herään uneen jossa olen ahminut ruispaloja ja lohikiusausta paastopäivää edeltävänä yönä…
Klo 08.32: Kahden päivän mässäily ja eilisen papukeitto = Jäätävä turvotus. Näyttää kuin olisin viimeisilläni raskaana. Ja koska tälle päivälle on sitä samaa papukeittoa ruoaksi niin illalla varmaan leijun ilmassa kaasuissani.
Klo 12.30: Suunnitelematon lounas, kun lapsilta jää yli yksi paistettu kananmuna (tsekkasin kalorit, vähän päälle 100) ja miehen light cokis (1 kcal) kiljuvat mun nimeä jääkaapissa.
Klo 15.00: Palautusjuomaksi teetä kevyen puolen tunnin vatsalihastreenin päälle. No, menee se näinkin.
Klo 16.30: Joo miksi nää ihmiset syö täällä puistossa koko ajan kaikkea hyvää.
Klo 18.05: Päivän ensimmäinen suunniteltu ateria poikkeuksellisen myöhään. Papuperunakeitto uppoaa kyllä vähän paremmin tänään kun on nälkä.
Klo 19.20: Kevyt 2 km hölkkää – 2 km kävelyä lenkki. Vissiin turvottaa vähemmän kun sormus on pudonnut (ja siten myös kadonnut) sormesta. Höh.
Klo 19.50: Imuroin! Paastopäivänä!
Klo 20.35: Viimeinen ateria. Jos tää auttaisi pitämään nälkää niin ettei tartte aamuyöllä unissaan tai oikeasti nousta syömään.
Klo 22.50: Nälkä.

Ma 1.2., 5. paastopäivä
Kuppi teetä maidolla, kolme keitettyä kananmunaa ja Coca-Cola Light, kaksi kuorittua omenaa, puuro voisilmällä.
Klo 06.30: Kuopus herää noin tuhannenen kerran. Voisin aloittaa aamun vaikka mojitolla.
Klo 08.50: Ihan hyvä, että aloitin keventämisen jo eilenillalla. Nälkä on siedettävä.
Klo 10.40: “Joku” unohti eilen tehdä lapsille ruoan, joten koko aamu menee kokkaillessa. Onneksi lihaa, ei voi edes harkita kuormasta syömistä.
Klo 12.30: Tosi hyvä idea. Nukutan kuopuksen päiväunille ennen ekaa ateriaa niin saan syödä munani rauhassa.
Klo 13.45: Joo, tosi hyvä idea. Kuopus ei nuku vieläkään…
Klo 14.00: Eka ateria. Pakko ottaa cokis. Joka ei haittaa kalorien puolesta mutta vähentää taas nautitun veden määrää.
Klo 15.25: Paleltaa muuten ihan hitosti. Joko paasto tai sitten sama flunssa, mikä lapsilla on jo.
Klo 16.40: Pihalla. Paleltaa vaikka melkein +30 astetta ja päällä toppatakki.
Klo 17.45: Päivälliseksi kaksi vihreää omenaa. Toisin kuin voisi ehkä kuvitella, pienet ruoka-annokset piristävät, eivät masenna!
Klo 19.10: Kävelen pari kilometriä ruokakauppaan ja ihailen auringonlaskua, joka tuntuu poikkeuksellisen kauniilta. Mietin onko pää mennyt ihan pehmeäksi nälän takia.
Klo 19.30: Ruokakaupassa. Tahdon ostaa k a i k e n.
Klo 21.15: Vatsassa iltapuuro ja lämmin kylpy. Olo on kevyt.

To 4.2., 6. paastopäivä
Kaksi mukillista teetä lirauksella maitoa, kaksi porkkanaa, ihan helvetisti suklaakeksejä.
Mietin ensin, etten edes kirjoittaisi tästä päivästä mitään. Että antaisin sen hautautua pieleenmenneiden paastopäivien unohdukseen ja leikkisin, että tämä oli samanlainen menestys kuin monet aiemmat päivät, jolloin illalla olo oli niin hyvä että epäilin syöneeni päivän aikana huomaamattani ihan normaalisti.
No, nyt mentiin metsään heti aamusta kun annoin itselleni luvan syödä pari suklaakeksiä aamuteen kanssa. Olinhan taas valvonut lapsen kanssa, tällä kertaa kurkunpäätulehdus oli kuopuksella. Ja sitten jossain vaiheessa aloin käydä kauppaa, että vaihdan kukkakaalipäivällisen suklaakekseihin. Ja lopulta olin vaihtanut iltapuuronkin suklaakekseihin. Siis jo ennen kello kolmea iltapäivällä.
Kalorit tuskin ylittyivät tähtitieteellisesti, varmasti jäätiin alle tuhannen, mutta eihän sen silti näin pitänyt mennä. Illalla ei ollut mikään euforinen olo kun sain suklaakeksini vaan oma itsekurin puute, heittelevät verensokerit ja lipsumisesta johtuva ärsytys vaivasivat.
Tämä oli osoitus myös siitä, että olen ihan oikeasti koukussa sokeriin, enkä pysty vain lopettamaan sen syömistä jos sitä vain kaapista löytyy. Jatkossakin siis paastopäivät saavat olla täysin sokerittomia ja selvästi tämä addiktio vaatii melkoista interventiota. Kohti uusia haasteita, ja parempia paastopäiviä!

12 kommenttia artikkeliin ”RAKAS PAASTOPÄIVÄKIRJA

  1. Kuulostaa julmalta, kauhealta, kidutukselta, kestämättömältä ja siltä, että omalla kohdalla mieleen tulisi (ensimmäisen paastopäivän lounasaikaan) varmasti ajatus ”mitä järkeä tässä on, kai se elämä on tarkoitettu nautittavaksi eikä kärvistelyksi”.

    Olen kyllä toisinaan pohtinut kyseistä elämäntapaa..hyödyt houkuttelevat..
    ..onko niitä muuten näin lyhyellä testijaksolla vielä havaittavissa?

    Tykkää

      1. No, joitain hyötyjä selvästi on: Syön enemmän kasviksia (olen onneton kasvissyöjä, ja nyt ne ovat jotenkin tulleet vahvemmin myös normipäivien välipaloiksi) ja juon enemmän vettä sekä nälkäisenä suunnittelen viikon ateriat todella huolella.
        Jos sitten ajatellaan muita hyötyjä, niin ei, en ole laihtunut, enkä ole oppinut vielä olemaan ensimmäistä paaston jälkeistä päivää mässäilemättä. Working on it.
        Paastopäivinä olo on kyllä kevyt ja hyvä, ja seuraavana aamuna syöminen jotenkin todella suuri nautinto, joten sinällään en pistä näitä paastopäiviä pahakseni.

        Tykkää

  2. Tsemppia edelleen 🙂

    Mä en pystyisi paastoamaan aamusta aamuun vaan paastoan päivällisestä päivälliseen. Voithan sä kokeilla että toteutat sen 24h niin, että ajoitat ne pahimmat sudenkuopat kellonajatuksellisesti helppoihin kohtiin päivää? Mä koen jotenkin helpoksi aloittaa sen paaston päivällisen jälkeen, harvoin tulee siinä illan aikana mikään supernälkä. Sit kun nukkuu yön yli ni aamulla onkin paastoa takana jo suurinosa eli jtn 15-16 tuntia. Mä en tiedä onko sielläpäin maailmaa myynnissä mutta mehukeitto on mulla auttanu sillon jos iskee joku järjetön himo tai niin kova nälkä että on pakko syödä jotain. Mulla myös toimii parhaiten se että jos syön (ainahan en syö vaan nestepaastoan sen vuorokauden) niin tähtään ne kaikki kalorit yhdelle aterialle eli syön vaan kerran. Puuro on paastopäivinä parasta ruokaa ja sitä voi tehdä täyttävämmäksi aika helposti ilman että siitä tulee järjetön kaloripommi. Esim. Kun tekee sen maitoon (kasviperäiset toimii parhaiten ja antaa vähän makuakin), muussaa sekaan puolikkaan banaanin ja sekoittelemaan sekaan vielä lusikallisen maapähkinävoita niin toi on jo tosi täyttävä satsi ja pitää nälkää pois pitkään. Paleluun ei taida olla mitään mikä auttaa mutta muita oireita helpottaa se kun muistaa juoda. Eli oikeasti panosta paastopäivinä veden juomiseen paljon!!! Ja tosiaan sitä paastopäivää voi räätälöidä oman näköiseksi eli kokeile mikä olis se sun malli. Kyl se siitä 🙂

    Tykkää

    1. Kukkis

      Yövuoro. Ois pitäny nukkua enemmän. Mut ehkä sä osaat tulkita kaikki kielioppivirheet ja saat sen asian sieltä mitä yritin sössöttää 😀

      Tykkää

      1. Mä jostain luin että se ”oikeaoppinen” tyyli olisi 36 h paasto, eli yö-päivä-yö. En ole kyllä siihen päässyt, vaan se on maksimissaan ollut 33 h. Sinällään toi varmasti vähentäisi nälkää (ja parantaisi yöunia!) mutta mun on ollut helppo suunnitella ruoat nimenomaan sen pohjalla, että syön yhden päivän niukasti – mun aivotoiminnalla vaatisi ihan suunnattomasti hahmottaa missä paasto alkaa ja missä loppuu ilman vuorokausirytmiä. Ja hei, kun ei oo yövuoroja niin ei silleen tartte miettiä, no, sitäkään!
        Mehukeittoja täällä ei oo mutta ostin soseuttajan ja nyt pohdin, paljonko lempijuomassani eli papayapirtelössä on kaloreita (varmasti liikaa).
        Kiitän neuvoista ja tsempeistä – täällä on ollut tosi huonoa syömistä ja ankaraa lipsumista, vähän hävettää…

        Tykkää

  3. I hear you…
    Mutta oikeesti, omalla kohdallani olen todennut parhaaksi panostaa proteiineihin. Paastopäivinä skippaan aamiaisen (tai pelkistän sen maitokahviksi) ja syön kaksi lämmintä ateriaa. Toinen voi olla vaikka munakas. Puolitoista munaa, siivu kinkkua, rippunen juustoa ja mausteita, haudutetaan miedolla lämmöllä pehmeäksi ja sivuun vaikka tomaattia. Pitää nälkää hyvin. Kaipaan muutenkin oikeita aterioita eikä vaan jotain satunnaista purtavaa. Keitot on helppoja.

    Paastopäivä lipeää mulla täysin lapasesta jos mies ei ole messissä. Arvaa vaan kykeninkö pitämään näppini erossa sipseistä, joita se rouskutti illalla sohvalla lapsen mentyä nukkumaan. Onneksi se on kiltti ja paastoaa mun kanssa 🙂

    Tykkää

    1. Mulle on toiminut parhaiten satunnainen purtava, mutta nyt ongelmaksi on muodostunut kotona olevat herkut (eli ihan murotkin…) joita sitten napsin ja käyn itseni kanssa kalorikauppaa. Aion ryhdistäytyä, ja palata munien ja pinaattien ja porkkanoiden pariin heti ylihuomenna!
      (Olen kade paastomiehestä! 🙂 )

      Tykkää

  4. Kukkis

    Mä kammoan sanaa ”oikeaoppinen”. Liikaa auktoriteettiä 🙂 luin tuon päivällisestä päivälliseen vinkin muuten kirjasta, joka oli kirjoitettu viiskakkosesta. Siinä ei ollut missään mainintaa muusta kuin vuorokaudesta. Mutta näitä tapojahan on niin paljon kuin tekijöitäkin. Ja hyvä niin 🙂

    Tykkää

    1. No mun lähde olikin tasoa ”luin jostain netistä…” :D. Okei, hyvä tietää. Mun täytyy ehkä harkita tuotakin kokeilua (vaikka meikäläisen aivotoiminnalla se tuntuu niin monimutkaiselta) koska nyt on paastopäivän jälkeinen päivä sellaista ahmimista että oksat pois…

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s